Selångersånin vesistö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin päävesistöalueet

Selångersånin vesistö (ruots. Selångersåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 41) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Selångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 460 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Selångersån, joka laskee Itämereen alle 0,2 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[2][3][4][a]

Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selångersånin vesistö jää kahden suuren vesistön Indalinjoen vesistön (tunnus 40) ja Ljunganin vesistön (tunnus 42) väliin, jossa on sen lisäksi mereen laskevien purojen ja ojien pieniä valuma-alueita.[1][3][4]

Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (52,7 %), turve (7,7 %), kalliomaa (15,9 %), hiekka ja sora (7,7 %), multamaa (7,9 %), savimaa (3,9 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,7 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (81,2 %), soita ja kosteikkoja (2,0 %), viljelymaita (6,7 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,7 %) sekä joutomaita (4,2 %). Näiden lisäksi on 2,2 % vesistöjä.[5]

Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selångersånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012)

SMHI on julkaissut tilastossaan Selångersånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 5,09 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 36,1 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,65 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 5,3 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 38 m³/s [2]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 33 m³/s on mitattu toukokuussa 1986 ja pienin 0,2 m³/s helmikuussa 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi maaliskuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi huhti- ja toukokuulle.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Selångersån.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
  2. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 2285–2286, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
  3. a b Selångersånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 29.12.2020. (ruotsiksi)
  4. a b c Selångersån (SE692111-157577) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 29.12.2020. (ruotsiksi)
  5. a b Selångersånin vesistö (Excel-lomake nro 17563), Vattenwebb, SMHI, viitattu 29.12.2020 (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Selångersån
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.