Seitsemän vuoden onnettomuus
| Seitsemän vuoden onnettomuus | |
|---|---|
| Seven Years Bad Luck | |
_-_Ad_2.jpg) |
|
| Ohjaaja | Max Linder |
| Käsikirjoittaja | Max Linder |
| Tuottaja | Max Linder |
| Kuvaaja | Charles Van Enger |
| Pääosat |
Max Linder Alta Allen Ralph McCullough |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Levittäjä | Film Booking Offices of America |
| Ensi-ilta | 1921 |
| Kesto | 55-68 min |
| Alkuperäiskieli | - |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Seitsemän vuoden onnettomuus (Seven Years Bad Luck) on Max Linderin ohjaama ja käsikirjoittama fiktioelokuva, joka tuli ensi-iltaan 1921.
Elokuva on Linderin ensimmäinen Yhdysvalloissa tekemä pitkä elokuva. Se on yksi niistä kolmesta elokuvasta, jotka Linder teki oman tuotantoyhtiönsä kautta.[1]
Linder on tavanomaisessa Maxin roolissaan. Hän yrittää vakuuttaa tyttöystävälleen uskollisuuttaan mutta turhaan. Vitsinä elokuvassa on ihmispeili, pitkä kohtaus, jossa toinen henkilö matkii Maxin liikkeitä särkyneen peilin kehysten takana. Saman idean toteuttivat Marxin veljekset myöhemmin elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria.[1]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Max Linder | … | Max, kosija |
| Alta Allen | … | Betty – Maxin morsian |
| Ralph McCullough | … | John – Maxin miespalvelija |
| Betty K. Peterson | … | Mary – Maxin palvelustyttö (nimellä Betty Peterson) |
| F. B. Crayne | … | Maxin petollinen ystävä |
| Chance Ward | … | junan konduktööri |
| Hugh Saxon | … | asemapäällikkö (nimellä High Saxon) |
| Thelma Percy | … | asemapäällikön tytär |
| C. E. Anderson | … | vanki (nimellä Cap Anderson) |
Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Tämän viiden kelan mittaisen elokuvan myötä Linder palasi elokuvantekoon. Näyttelijät saavat yleisön nauramaan alusta loppuun”, kirjoittaa Los Angeles Timesin kriitikko vuonna 1921 ja kehuu sitä kaiken kaikkiaan tyylikkääksi.[2]
Serge Bromberg pitää artikkelissaan elokuvaa timanttina.[1] Suomalainen kriitikko ei pidä sitä ja kahta muuta Linderin Yhdysvalloissa tekemää pitkää elokuvaa yhtä hyvinä kuin uran alkupuolen lyhytelokuvia (Timo Peltonen, Helsingin Sanomat 2016).[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Seven Years Bad Luck. Silentfilm.org. (englanniksi)
- ↑ Max Linder -sivusto (Arkistoitu – Internet Archive). (saksaksi) (englanniksi) (ranskaksi)
- ↑ Peltonen, Timo: Linder oli koomikoista traagisin. Helsingin Sanomat, 14.8.2016, s. C 41. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.8.2016.