Seima-Turbino -ilmiö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Seima-Turbino -ilmiö viittaa pohjoisessa Euraasiassa tehtyihin, noin 1500-luvulle eaa. ajoitettuihin pronssikautisiin hautalöytöihin ja näihin hautauksiin liittyviin runsaisiin ja edistynyttä pronssimetallurgiaa edustaviin hauta-anteihin. Ilmiö on nimetty Seiman vuonna 1914 ja Turbinon vuonna 1924 tehtyjen kalmistolöytöjen perusteella - Seima sijaitsee Venäjän Oka- ja Volga -jokien yhtymäkohdassa ja Turbino Permissä.[1]

Kalmistojen käyttäjillä oli hevosia ja kalmistoille on ominaista runsas ja edistynyttä pronssitekniikkaa edustanut aseistus. Kalmistoihin haudatun väestön asuinpaikkoja ei tunneta, mutta kalmistoista löytyville esineille tunnetaan vastineita valtavalta alueelta Baikal-järveltä aina Suomeen ja Ruotsiin saakka. Kyseessä on niin laaja alue, että todennäköisesti kyse oli kulttuurien välisestä ilmiöstä, ei pelkästään yhdestä kulttuurista. [2]

Monien kielitieteilijöiden mielestä Seima-Turbino -ilmiö on ollut osallinen uralilaisten kielten leviämisessä.[3][4][5]Christian Carpelanin Seima-Turbinoa luennehtiva ilmaus on "aseistettujen traadereiden tuotanto- ja yhteysverkosto".[6] Tämän käsityksen mukaan suomalais-ugrilaisen kielen leviäminen Suomenlahdelle olisi ollut metallikautinen ilmiö, eikä liittyisi kivikautiseen kampakeramiikkaan, joka niin ikään on yhdistetty suomalais-ugrilaisen kielen leviämiseen Uralilta Itämerelle.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. A Dictionary of Archaeology, edited by Ian Shaw, Robert Jameson, page 517
  2. Venäjän pronssikausi https://extras.csc.fi/arctinet/pronssikausi/011.phtml Viitattu 11.1.2015
  3. Carpelan, Christian & Parpola, Asko 2001: Emergence, contacts and dispersal of Proto-Indo-European, Proto-Uralic and Proto-Aryan in perspective. Early Contacts between Uralic and Indo-European – Christian Carpelan, Asko Parpola & Petteri Koskikallio (eds.), 55–150
  4. Petri Kallio: Suomen kantakielen absoluuttista kronologiaa. Virittäjä 2006. http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_2.pdf
  5. Jaakko Häkkinen: Kantauralin ajoitus ja paikannus: Perustelut puntarissa. 2009 http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf
  6. Carpelan, Christian 1999: Käännekohtia Suomen esihistoriassa aikavälillä 5100–1000 eKr. – Paul Fogelberg (toim), Pohjan poluilla: suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan s.249–280. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 153. Helsinki: Finska Vetenskaps-Societeten.
  7. Museovirasto. http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/5 Viitattu 11.1.2015
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.