Sebastián Piñera
| Sebastián Piñera | |
|---|---|
 |
|
| Chilen 35. presidentti | |
| Edeltäjä | Michelle Bachelet |
| Seuraaja | Michelle Bachelet |
| Chilen 37. presidentti | |
| Edeltäjä | Michelle Bachelet |
| Seuraaja | Gabriel Boric |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. joulukuuta 1949 Santiago de Chile |
| Kuollut | 6. helmikuuta 2024 (74 vuotta) |
| Puoliso | Cecilia Morel |
| Tiedot | |
| Puolue | Renovación Nacional |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| sebastianpinera.cl | |
Miguel Juan Sebastián Piñera Echenique (1. joulukuuta 1949 – 6. helmikuuta 2024[1]) oli chileläinen liikemies ja poliitikko, joka toimi Chilen presidenttinä vuosina 2010–2014 sekä 2018–2022[2]. Maaliskuussa 2022 hänen seuraajakseen tuli Gabriel Boric[3].
Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piñera toimi senaattorina vuosina 1990–1998 ja johti oikeistolaiseen Alianza por Chile -liittoumaan kuuluvaa Renovación Nacional -puoluetta vuosina 2001–2004.
Piñera pyrki Chilen presidentiksi vuosien 2005–2006 ja 2009–2010 vaaleissa, joista jälkimmäisessä hän sai enemmistön äänistä ja hänet valittiin presidentiksi.[4][5].
Piñera astui virkaan 11. maaliskuuta 2010. Virkaanastujaisten aikaan Chilessä koettiin helmikuun maanjäristyksen jälkijäristyksiä.[6] Piñera joutui heti valtakautensa alussa kohtaamaan pari viikkoa aiemmin tapahtuneen maanjäristyksen jälleenrakentamisvaatimukset.[7] Virkaanastujaisten jälkeen hän matkusti maanjäristyksestä kärsineeseen Constitucióniin. Hän allekirjoitti lakiesityksen, jonka tarkoituksena oli 40 000 peson arvoisen apukupongin jakaminen 4,2 miljoonalle köyhälle lapselle.[6]
Piñera on monesti yhdistetty Augusto Pinochetin diktatuuriin muun muassa siksi, että hänen veljensä toimi Pinochetin ministerinä.[8] Kansanäänestyksessä vuonna 1988 hän kuitenkin äänesti Pinochetin hallintoa vastaan. Hän oli maltillinen demokraatti, joka arvosteli Chilen autoritaarista oikeistoa.[9]
Kesäkuusta 2011 lähtien opiskelijat osoittivat kuukausia mieltään vaatien ilmaista ja laadukasta koulutusta. Mielenosoitukset alkoivat 9. toukokuuta ympäristönsuojelijoiden mielenosoituksilla Patagoniaan rakennettavaksi hyväksyttyjä viittä patoa vastaan. Opiskelijoiden mielenosoitukset alkoivat 12. kesäkuuta. Karabineerien hajotettua opiskelijoiden mielenosoituksen CUT-ammattiliitto ryhtyi elokuussa kahden päivän tukiyleislakkoon.[10]
Chilen perustuslaki estää saman henkilön toimimisen presidenttinä kaksi peräkkäistä kautta, joten Piñera ei voinut olla ehdolla vuonna 2013. Hänen seuraajakseen valittiin aiemminkin presidenttinä toiminut Michelle Bachelet, joka aloitti toisen virkakautensa maaliskuussa 2014.[11]
Seuraavissa vaaleissa oli sitten taas Piñeran vuoro, ja voitettuaan joulukuun 2017 presidentinvaalit oli taas maaliskuusta 2018 lähtien Chilen presidentti.[12] Maaliskuussa 2022 hänen seuraajakseen nousi Gabriel Boric[3].
Piñera kuoli helmikuussa 2024 helikopterionnettomuudessa Chilen eteläosissa. Kolme muuta helikopterissa ollutta pelastui.[1]
Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piñera väitteli taloustieteen tohtoriksi Harvardissa[13]. Hän ansaitsi suuren osan omaisuudestaan 1970-luvun lopulla, kun luottokortit otettiin käyttöön Chilessä. Hän hankki myöhemmin omistukseensa Chilevisión-televisiokanavan sekä osuuden LAN Airlines -lentoyhtiöstä ja Colo-Colo-jalkapallojoukkueesta. Hänen omaisuutensa arvoksi arvioitiin alkuvuodesta 2009 noin miljardi Yhdysvaltain dollaria[13].
Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chilen ansioritarikunta (Chile, 2010, suurmestari)[14]
Pyhän Olavin ritarikunta (Norja, 2019)[15]
Isabella Katolilaisen ritarikunta (Espanja, 2011)[16]
Perun auringon ritarikunta (Peru, 2010)[17]
Boyacá-ritarikunta (Kolumbia, 2010)[18]
Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Piñeron vaakuna, jossa Chilen ansioritarikunnan ketju -
Sebastián Piñera presidentinvaaliväittelyssä (National Press Association, Talca, Chile) -
Piñero ja Donald Trump Valkoisessa talossa vuonna 2018.
.svg)
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Chile ex-President Pinera dies in helicopter crash, sources say 6.2.2024. Reuters. Viitattu 6.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Miljardööri Sebastian Pinera palaa Chilen presidentiksi. Ilta-Sanomat 18.12.2017. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ a b Vasemmistolainen Gabriel Boric aloitti Chilen presidenttinä Yle Uutiset. 11.3.2022. Viitattu 12.3.2022.
- ↑ Miljardööri Chilen presidentiksi 17.1.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 19.1.2010. Viitattu 18.1.2010. (Archive.org)
- ↑ Conservative magnate wins Chile presidential vote 17.1.2010. Reuters. Viitattu 18.1.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Chilen presidentti tarjosi apua köyhille lapsille 12.3.2010. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 17.3.2010. Viitattu 12.3.2010. (Archive.org)
- ↑ New Chile quake as Pinera sworn in as president BBC News. 11.3.2010. BBC. Viitattu 11.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Maa järisi taas Chilessä, yle 11.3.2010, päivitetty 12.3.2010
- ↑ Don’t give him the Nobel – he’s right-wing! (Arkistoitu – Internet Archive), Spiked, 12 October 2010 (englanniksi)
- ↑ Claves de la rebelión estudiantil chilena El País. 30.8.2011. Viitattu 23.1.2023. (espanjaksi)
- ↑ Michelle Bachelet sworn in as Chile's president BBC News. 11.3.2014. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Miljardööri Sebastian Piñera palaa Chilen presidentiksi Yle Uutiset. Viitattu 30.11.2019.
- ↑ a b The World's Billionaires: #701 Sebastian Pinera 3.11.2009. Forbes. Viitattu 9.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Decreto 1817: Aprueba reglamento de la orden "al merito de Chile" Biblioteca del Congreso Nacional. 2023. Viitattu 23.1.2023. (espanjaksi)
- ↑ Tildelinger av ordener og medaljer Det norske kongehus. 2023. Viitattu 23.1.2023. (norjaksi)
- ↑ III Otras disposiciones (pdf) Boletín Oficial del Estado. 2011. Viitattu 23.1.2023. (espanjaksi)
- ↑ Condecoran al presidente de Chile con el Gran Collar de la Orden El Sol del Perú Andina. 25.11.2010. Viitattu 23.1.2023. (espanjaksi)
- ↑ Presidente Santos hará visitas de Estado en Chile y Argentina El País. 15.8.2011. Viitattu 2.1.2024. (espanjaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sebastián Piñera Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
