Scott Morrison
| Scott Morrison | |
|---|---|
 |
|
| Australian 30. pääministeri | |
|
24. elokuuta 2018 – 23. toukokuuta 2022
|
|
| Monarkki | Elisabet II |
| Varapääministeri | Michael McCormack |
| Edeltäjä | Malcolm Turnbull |
| Seuraaja | Anthony Albanese |
| Australian valtiovarainministeri | |
|
2015–2018
|
|
| Australian sosiaali- ja terveysministeri | |
|
2014–2015
|
|
| Australian maahanmuutto- ja rajavalvontaministeri | |
|
2013–2014
|
|
| Kansanedustaja | |
|
2007 alkaen
|
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. toukokuuta 1968 Waverley, Uusi Etelä-Wales, Australia |
| Kansalaisuus |
 australialainen |
| Puoliso | Jenny Morrison (o. s. Warren, vih. 1990) |
| Lapset | 2 |
| Tiedot | |
| Puolue | liberaalipuolue |
| Tutkinnot | Uuden Etelä-Walesin yliopisto |
| Uskonto | helluntalaisuus |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.scottmorrison.com.au | |
Scott John Morrison (s. 13. toukokuuta 1968 Bronte, Uusi Etelä-Wales) on australialainen poliitikko. Hän oli liberaalipuolueen johtaja ja Australian pääministeri 2018–2022.[1]
Morrison tunnetaan myös lempinimellä ScoMo (Scott Morrison).[1]
Tausta ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Morrison syntyi vuonna 1968 presbyteeriseen perheeseen. Hänen isänsä oli poliisi sekä sitoutumaton paikallispoliitikko, joka toimi myös yhden kauden Waverlyn pormestarina. Ollessaan 9-vuotias, Morrison oli ensimmäistä kertaa mukana jakamassa vaaliesitteitä isänsä kampanjoidessa.[1]
Morrison tapasi tulevan vaimonsa Jenny Warrenin heidän ollessaan 12-vuotiaita. He alkoivat seurustella neljä vuotta myöhemmin ja ovat olleet yhdessä siitä asti. Naimisiin pari meni vuonna 1990. Scott ja Jenny yrittivät lasta mm. keinohedelmöityksen avulla yhteensä 14 vuotta, kunnes parin esikoistytär Abigail Rose syntyi 7. heinäkuuta 2007. Scott nimitti tätä ihmeeksi. Myöhemmin parille syntyi myös toinen lapsi Lily vuonna 2009. Molemmat lapset syntyivät ilman keinohedelmöitystä. Lapset käyvät yksityistä baptistista koulua, ja Morrison kertoi vuonna 2018 tämän syyksi halunsa suojella lapsiaan "toisten arvoilta".[2][3][4][5]
Morrison opiskeli maantietoa ja taloustiedettä Uuden Etelä-Walesin yliopistossa ja on tutkinnoltaan kandidaatti (BSc).[1][6] Valmistuttuaan Morrison työskenteli mm. Australian turismia edistävillä tahoilla kuin myös liberaalipuolueen Uuden Etelä-Walesin osastolla.[5]
Uskonnolliselta vakaumukseltaan Morrison on helluntailainen ja kuuluu perheineen Horizon Church -nimiseen liikkeeseen. Hän on Australian ensimmäinen helluntalainen pääministeri.[7]
Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Morrison nousi puolueen johtoon ja pääministeriksi valtataistelussa, jonka aloitti Pete Dutton haastamalla istuvan pääministerin Malcolm Turnbullin. Toisella äänestyskierroksella Morrison voitti Duttonin.[8]
Morrison tunnetaan pragmaattisena ja jopa ujonpuoleisena poliitikkona. Hän on uskonnollinen konservatiivi, vastustaa saman sukupuolen avioliittoa mutta ei pidä meteliä kannastaan. Toimiessaan maahanmuuttoministerinä Tony Abbottin hallituksessa hän puolsi voimakkaasti Australian linjaa, joka kielsi turvapaikanhakijoita saapumasta maahan veneillään.[8]
Parlamenttivaaleissa toukokuussa 2019 pääministeri Scott Morrisonin johtama koalitio voitti hieman yllättäen oppositiossa olleen työväenpuolueen, jolle mielipidemittaukset olivat ennustaneet vaalivoittoa. Pääministeri Morrisonin oikeistolainen hallituskoalitio jatkoi myös vaalien jälkeen.[9]
Vuoden 2022 parlamenttivaalien tulosten tultua julki Morrison ilmoitti eroavansa puolueen puheenjohtajan tehtävästä huonon vaalituloksen takia.[10] Hän onnitteli työväenpuolueen puheenjohtajaa Anthony Albanesea ja myönsi tappionsa.[11]
Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Legion of Merit (Yhdysvallat, 2020)[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Wallenfeldt, Jeff: Scott Morrison Encyclopedia Britannica. Viitattu 17.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Helen McCabe: Who is Scott Morrison? Everything you need to know Now To Love. Viitattu 1.6.2021. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ 14 year struggle left PM ‘sad inside’ NewsComAu. 30.10.2019. Viitattu 1.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Scott Morrison sends his children to private school to avoid ‘skin curling’ sexuality discussions the Guardian. 3.9.2018. Viitattu 1.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Scott Morrison: fast facts National Archives of Australia. Viitattu 1.6.2021.
- ↑ Hon Scott Morrison MP 2021. Parliament House. Viitattu 1.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Maley, Jacqueline: Praying at Scott Morrison's Pentecostal church: inside the fast-growing faith The Sydney Morning Herald. 19.4.2019. Viitattu 1.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Scott Morrison: Australia's conservative pragmatist BBC. 24.8.2018. Viitattu 20.1.2019.
- ↑ Australian konservatiivihallitus kiri yllätysvoittoon – Työväenpuolueen ilmastoviesti ei purrut Yle Uutiset. Viitattu 21.1.2020.
- ↑ Massola, James: Peter Dutton poised to be next opposition leader after Scott Morrison steps down The Sydney Morning Herald. 21.5.2022. Viitattu 21.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Australia ousts conservatives after nine years, Prime Minister Morrison concedes 21.5.2022. CNBC. Viitattu 21.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Trump’s award for ScoMo www.theaustralian.com.au. 22.12.2020. Viitattu 1.6.2021.
- Edmund Barton
- Alfred Deakin
- Chris Watson
- George Reid
- Andrew Fisher
- Joseph Cook
- Billy Hughes
- Stanley Bruce
- James Scullin
- Joseph Lyons
- Earle Page
- Robert Menzies
- Arthur Fadden
- John Curtin
- Frank Forde
- Ben Chifley
- Robert Menzies
- Harold Holt
- John McEwen
- John Gorton
- William McMahon
- Gough Whitlam
- Malcolm Fraser
- Bob Hawke
- Paul Keating
- John Howard
- Kevin Rudd
- Julia Gillard
- Tony Abbott
- Malcolm Turnbull
- Scott Morrison
- Anthony Albanese
| ||||||||||||||
