Santeri Siimes

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Santeri Siimes (s. 1981 Helsinki) on suomalainen säveltäjä, urkuri ja kieltenopettaja.[1]

Siimes opiskeli urkujen- ja pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa opettajinaan muun muassa Harri Viitanen, Meri Louhos ja Carlos Juris ja on lisäksi täydentänyt urkuopintojaan Naji Hakimin mestarikurssilla. Urkurina hän on omistautunut ennen muuta 1800- ja 1900-lukujen ranskalaisen koulukunnan musiikin esittämiseen. Siimes on esiintynyt niin solistina kuin kamarimuusikkona ja säestäjänä teini-ikäisestä lähtien, Suomen tärkeimmistä tapahtumista muun muassa Helsingin Urkukesässä sekä Urkuyö ja aaria -festivaalilla.

Säveltäjänä Siimes on itseoppinut. Hänen tuotantonsa käsittää urkumusiikkia, muun muassa kaksitoista urkusinfoniaa, sekä piano-, kamari-, orkesteri- ja vokaaliteoksia. Vuonna 2011 hänen teoksensa Trois études voitti 2. palkinnon kansainvälisessä Aristide Cavaillé-Coll -sävellyskilpailussa Ranskassa

Musiikillisen työn ohella Siimes on opiskellut romaanista filologiaa Helsingin yliopistossa ja toiminut useiden romaanisten kielten opettajana. Hän opettaa nykyisin muun muassa galegon kieltä ja Galician kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Hän teki gradun galegon kielestä vertailevasta näkökulmasta. Hän on kääntänyt ruotsista galegoksi Astrid Lindgrenin kirjan Rasmus på luffen (Rasmus ja kulkuri). Romaanisten kielten lisäksi hän on opiskellut ja puhuu pariakymmentä muuta eurooppalaista kieltä, kuten liettuaa.[1]

Siimes konsertoi Pariisin Notre-Damessa syyskuussa 2009. Ohjelmistossa oli Louis Viernen, René Viernen ja Léonce de Saint-Martinin teosten lisäksi Siimeksen oma sävellys Suite en forme de messe basse (2008).[1]

Heinäkuussa 2010 ilmestyi Siimeksen ensimmäinen soololevy "Santeri Siimes : Œuvres pour orgue", joka sisältää hänen urkusinfoniansa numerot X ja XI sekä kappaleet Toccata ja Complainte. CD on äänitetty Helsingissä Kallion kirkossa, jonka lehteriurut sopivat hyvin Siimeksen ranskalaisvaikutteseen urkusävellystyyliin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Leena Järstä: Santeri Siimes. Suomen Kuvalehti, 4.9.2009, nro 36, s. 50–52.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]