Santa Maria Maggiore
Basilica di Santa Maria Maggiore on yksi Rooman neljästä suuresta varhaiskristillisestä (paavillisesta, patriarkaalisesta) basilikasta, joita ovat sen ohella San Giovanni in Laterano, San Paolo fuori le mura ja Pietarinkirkon edeltäjä Konstantinuksen basilika – ja ainoa, jonka interiööri on säilynyt alkuperäisessä asussaan suurista ulkoisista muutoksista huolimatta.lähde?
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiemmin samalla paikalla tai lähellä sitä oli ollut paavi Liberiuksen 360 rakennuttama Basilica liberiana. Katolisen legendan mukaan lapseton senaattori Giovanni Patricio ja hänen vaimonsa lahjoittivat omaisuutensa kirkolle, jonka jälkeen Neitsyt Maria ilmestyi senaattorille ja paavi Liberiukselle ja käski heidän rakentaa hänelle omistettu kirkko paikkaan, johon sataisi lunta.[1]
Nykyinen Santa Maria Maggioren basilika rakennettiin Esquilinus-kukkulalle Efesoksen kirkolliskokouksen jälkeen Sixtus III:n pontifikaatin aikana 432–440. Osa kirkon marmoripylväistä otettiin läheisestä Juno Lucinan temppelistä. Basilika oli ensimmäinen kristillisen maailman Neitsyt Marialle omistetuista kirkoista, ja sen tarkoituksena oli kääntää pakanallinen palvonta kristilliseen Marian kulttiin. [2]
Kirkkorakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkkoon on yhdistetty useita eri aikakausia. Se on säilyttänyt varhaiskristillisen kolmilaivaisuutensa. Julkisivu on 1700-luvulla eläneen Ferdinando Fugan suunnittelema. 75 metriä korkea kellotorni on keskiaikainen.[3]
Kirkon päälaivan katto on koristeltu runsaasti kullalla. Se on tehty 1400-luvulla. Legendan mukaan koristeluun käytetyn kullan lahjoitti Kastilian kuningatar Isabella Katolilainen Kristoffer Kolumbuksen Amerikasta tuomasta aarteesta. Legenda on kuitenkaan tuskin totta, koska Kolumbus toi ensimmäiseltä Amerikan matkaltaan vain vähän tavaroita.[3]
Kirkko on tunnettu runsaista mosaiikeistaan. Huomattavin mosaiikki on apsiksessa kirkkosalin päässä oleva suuri, Neitsyt Marian taivaan kuningattareksi kruunausta esittävä mosaiikki, jossa on myös muita pyhimyksiä, eläimiä ja kasveja. Kuorin 46:sta alkuperäisestä mosaiikista 27 on edelleen olemassa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vicchi, Roberta: The Major Basilicas of Rome. Firenze, Italia: Scala, 1999. ISBN 978-88-8117-266-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Santa Maria Maggiore Wikimedia Commonsissa
- Papal basilica of Saint Mary Major (englanniksi)