Siirry sisältöön

Sandra Hüller

Wikipediasta
Sandra Hüller
Sandra Hüller Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 2026.
Sandra Hüller Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 2026.
Henkilötiedot
Syntynyt30. huhtikuuta 1978 (ikä 48)
Suhl, Itä-Saksa
Ammatti näyttelijä
Lapset 1
Näyttelijä
Aktiivisena 1998–
Merkittävät roolit
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Sandra Hüller (s. 30. huhtikuuta 1978 Suhl, Itä-Saksa)[1] on saksalainen näyttelijä, joka on näytellyt Saksassa ja Sveitsissä teatterissa sekä eurooppalaisissa elokuvissa. Hänet valittiin 2003 Theater heute -lehden äänestyksessä vuoden nuoreksi naisnäyttelijäksi, ja sen jälkeen hänet on valittu neljästi vuoden naisnäyttelijäksi. Hüllerin elokuvia ovat muun muassa Isäni Toni Erdmann (2016), The Zone of Interest (2023) ja Putoamisen anatomia (2023). Putoamisen anatomiasta hän sai muun muassa Oscar-ehdokkuuden. Hän on voittanut urallaan kaksi Euroopan akatemian elokuvapalkintoa.

Nuoruus ja opiskelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hüller syntyi 1978 ja kasvoi Itä-Saksan Oberhofissa ja Friedrichrodassa. Hänen vanhempansa ovat opettajia, isä opetti ammattioppilaiden keskuksessa ja äiti toimi yksityisopettajana. Hänellä on Christian-niminen veli.[2][3]

Hüller kävi lukiota Friedrichrodassa ja kiinnostui näyttelemisestä nuorten teatterikerhossa. Hän pääsi opiskelemaan näyttelijöiden korkeakouluun Hochschule für Schauspielkunst Ernst Buschiin, mistä hän valmistui 2000.[3]

Valmistuttuaan Hüller näytteli ensin jenalaisessa teatterissa ja oli vuoden 2001 vierailevana näyttelijänä Schauspiel Leipzigissa.[3] Hän näytteli sen jälkeen vuodet 2002–2006 Baselin teatterissa, ja hänet valittiin 2003 Theater heute -lehden äänestyksessä vuoden nuoreksi naisnäyttelijäksi.[4]

Hüllerin esikoiselokuva oli Requiem, missä hän näytteli naista, jonka perhe uskoo hänen kohtauksensa olevan merkki riivauksesta ja joka siksi joutuu väkivaltaisen manauksen kohteeksi. Hüller vakuutti roolisuorituksellaan muun muassa Berliinin elokuvajuhlien palkintoraadin puheenjohtajan Charlotte Ramplingin ja sai Hopeisen karhun.[2]

Hüller on ensimmäisen elokuvansa jälkeen jatkanut myös teatteriuraa, vaikka samaan aikaan tehnyt myös useita elokuvia. Hänet kutsuttiin ensimmäisen kerran 2007 esiintymään Berliner Theatertreffen -festivaaleille, ja tuon jälkeen hän on ollut festivaaleilla useita kertoja.[5] Hüller kuului vuosina 2012–2015 Münchner Kammerspielen vakiokaartiin ja on esiintynyt vierailevana näyttelijänä useissa muissa teattereissa. Hänet on palkittu Theater heuten vuoden naisnäyttelijänä 2010, 2013, 2019 ja 2020.[4]

Hüllerista tuli kansainvälisesti tunnettu elokuvan Isäni Toni Erdmann (2016) myötä. Siinä hän näyttelee kunnianhimoista konsulttia, jolla on vaikea suhde kujeilevaan isäänsä.[2] Elokuvasta hänet palkittiin parhaasta naispääosasta Euroopan elokuvapalkinnolla, Bayerischer Filmpreisilla ja Deutscher Filmpreisilla.[5]

Sandra Hüller Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 2017.

Vuonna 2023 tuli ensi-iltaan kaksi Hüllerin elokuvaa, jotka molemmat nousivat kriittisesti kehutuiksi. Jonathan Glazerin ohjaamassa The Zone of Interestissa Hüller näyttelee Auschwitzin keskitysleirin komentajan Rudolf Hössin puolisoa Hedwigiä. Hüller oli aiemmin ollut sitä mieltä, ettei ikinä näyttelisi holokaustielokuvassa, mutta Glazer vakuutti tekevänsä elokuvan, jossa natsismista ei tehtäisi raivokasta ja jännittävää. The Zone of Interest kuvaa vain Hössin perheen arkea Auschwitzin porttien vieressä. Samana vuonna ilmestyi Justine Triet’n ohjaama oikeussalidraama Putoamisen anatomia, jossa Hüller näyttelee menestynyttä kirjailijaa, jota syytetään miehensä taposta.[2] Hänelle on myönnetty Putoamisen anatomiasta Ranskan César-palkinto ja Euroopan elokuvapalkinto.[6][7] Lisäksi hän on ollut siitä ehdolla muun muassa Oscariin[8], Golden Globeen[9] ja Baftaan.[10] Lisäksi hän oli The Zone of Interestista ehdolla Baftaan[10] ja Euroopan elokuvapalkintoon.[7]

Vuonna 2026 Hüller näytteli nimiroolia draamaelokuvassa Rose, josta hänet palkittiin Berliinin elokuvajuhlien parhaan naispääosan palkinnolla.[11] Samana vuonna hän tähditti tieteiselokuvaa Operaatio Ave Maria yhdessä Ryan Goslingin kanssa.[12]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hüllerillä on vuonna 2011 syntynyt tytär.[13]

Elokuvat
Vuosi Nimi Rooli Huom.
2006 Requiem Michaela Klingler
2008 Nainen Berliinissä (Anonyma – Eine Frau in Berlin) Steffi
2011 Über uns das All Martha Sabel
2013 Finsterworld Franziska Feldenhoven
2016 Isäni Toni Erdmann Ines Conradi
2014 Amour Fou Marie von Kleist
2018 In den Gängen Marion Koch
2019 Sibyl Mika
Proxima Wendy Hauer
2021 Ich bin dein Mensch Työtoveri
München – Sodan uhka (Munich: The Edge of War) Helen Winter
2023 Sisi & Ich Irma Sztáray
Putoamisen anatomia (Anatomie d'une chute) Sandra Voyter
The Zone of Interest Hedwig Höss
2026 Rose Rose
Operaatio Ave Maria (Project Hail Mary) Eva Stratt
Digger jälkituotannossa
Avengers: Doomsday
Televisio
Vuosi Nimi Rooli Huom.
2011Kriminalisti (Der Kriminalist)Conny Lojewski1 jakso
2014Polizeiruf 110Karen Wagner
2016Crime Scene CleanerSilke Hansen

Palkinnot ja ehdokkuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sandra Hüller Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 2026, jossa hänet palkittiin parhaan naispääosan Hopeisella leijonalla.
Vuosi Elokuva Palkinto Lopputulos Lähde
2024 Putoamisen anatomia Paras naispääosa Ehdokkuus
[10]
The Zone of Interest Paras naissivuosa Ehdokkuus
Vuosi Elokuva Palkinto Lopputulos Lähde
2006 Requiem Paras naisnäyttelijä Voitto
[14]
2026 Rose Paras naispääosa Voitto
[11]
Vuosi Elokuva Palkinto Lopputulos Lähde
2024 Putoamisen anatomia Paras naispääosa Ehdokkuus
[15]
  1. ↑ Sandra Hüller, Rotten Tomatoes, viitattu 21.4.2024.
  2. 1 2 3 4 Scott Roxborough: Sandra Hüller, Actress of the Year? The Hollywood Reporter. 1.9.2023. The Hollywood Reporter, LLC. Viitattu 9.3.2024. (englanniksi)
  3. 1 2 3 Sandra Hüller Munzinger Online/Personen – Internationales Biographisches Archiv. Ravensburg: Munzinger-Archiv GmbH. Viitattu 9.3.2024. (saksaksi)
  4. 1 2 Sandra Hüller Schauspielhaus Bochum. Viitattu 9.3.2024. (saksaksi)
  5. 1 2 Hüller, Sandra Lexikon. Nachtkritik.de. Viitattu 9.3.2024. (saksaksi)
  6. ↑ Martha Mabille: Hüller, Sandra Vogue France. 2.2.2024. Les Publications Condé Nast. Viitattu 9.3.2024. (ranskaksi)
  7. 1 2 Melanie Goodfellow: Justine Triet’s ‘Anatomy Of A Fall’ Sweeps European Film Awards Winning Best Film, Director, Screenplay & Actress For Sandra Hüller – Full Winners List Deadline. 9.12.2023. Viitattu 9.3.2024. (englanniksi)
  8. ↑ 96th OSCARS® NOMINATIONS ANNOUNCED 23.1.2024. Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Viitattu 9.3.2024. (englanniksi)
  9. ↑ The 2024 Nominations Golden Globes, LLC. Viitattu 9.3.2024. (englanniksi)
  10. 1 2 3 BAFTAs 2024: the winners in full 18.2.2024. British Film Institute. Viitattu 9.3.2024. (englanniksi)
  11. 1 2 Lodge, Guy: Berlin Film Festival: İlker Çatak's 'Yellow Letters' Wins Golden Bear for Best Film (Full List of Winners) 21.2.2026. Variety. Viitattu 13.4.2026. (englanniksi)
  12. ↑ Kroll, Justin: 'Anatomy Of A Fall' Star Sandra Hüller To Co-Star Opposite Ryan Gosling In Project Hail Mary Adaptation For Amazon MGM Studios, Amy Pascal And Lord & Miller 29.5.2024. Deadline Hollywood. Viitattu 13.4.2026. (englanniksi)
  13. ↑ Mottram, James: Toni Erdmann's Maren Ade interview: 'I don't compare myself to Tarantino, but he always makes long films and people go' 31.1.2017. The Independent. Viitattu 13.4.2026. (englanniksi)
  14. ↑ Sandra Hüller, Best Actress., Berliinin elokuvajuhlat, viitattu 24.1.2024.
  15. ↑ Hilary Lewis ja Kimberly Nordyke: Oscars: Full List of Nominations, The Hollywood Reporter, 23.1.2024, viitattu 24.1.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sandra Hüller Wikimedia Commonsissa