Sanansaattaja (vuoden 1971 elokuva)
| Sanansaattaja | |
|---|---|
| The Go-Between | |
 |
|
| Ohjaaja | Joseph Losey |
| Käsikirjoittaja | Harold Pinter, L. P. Hartley |
| Perustuu | Hartleyn romaaniin |
| Tuottaja |
Denis Johnson John Heyman |
| Säveltäjä | Michel Legrand |
| Kuvaaja | Gerry Fisher |
| Leikkaaja | Reginald Beck |
| Tuotantosuunnittelija | Carmen Dillon |
| Pääosat | Julie Christie, Alan Bates, Margaret Leighton, Edward Fox, Dominic Guard |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tuotantoyhtiö | EMI, Metro-Goldwyn-Mayer |
| Levittäjä | Netflix |
| Ensi-ilta | 1971 |
| Kesto | 118 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Sanansaattaja (The Go-Between) on Joseph Loseyn ohjaama brittiläinen draamaelokuva vuodelta 1971. Se perustuu L. P. Hartleyn romaaniin Sananviejä (Tammen Keltainen kirjasto 1955), jonka muokkasi elokuvakäsikirjoitukseksi Harold Pinter.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuori koulupoika Leo (Dominic Guard) ryhtyy kesälomallaan aikansa kuluksi välittäjäksi aristokraattisen nuoren naisen Marianin (Julie Christie) ja tämän aiemman rakastajan Tedin (Alan Bates) välillä. Asia on pidettävä salassa, koska tytön perhe on jo järjestänyt tälle paremman sulhasen, Triminghamin varakreivi Hugh’n (Edward Fox). Kun viestinvaihto ja romanssi tulevat ilmi, heistä jokainen joutuu vaikeuksiin. Viisikymmentä vuotta myöhemmin leskeksi jäänyt Triminghamin varakreivitär Marian tarvitsee jälleen Leon (Michael Redgrave) palveluja: pojanpojalle olisi kerrottava, ettei tämän isoisä olekaan varakreivi vaan talonpoikainen Ted.[1]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sanansaattaja jäi lippuluukulla hieman tappiolle, mutta sai pääosin hyviä arvosteluja. Toistakin mieltä oltiin: Yhdysvalloissa toiminut brittiläinen elokuvakriitikko David Thomson ei pitänyt elokuvasta lainkaan, vaan hänen mukaansa se on ”tyypillistä kaunisteltua kirjallista pönötystä, jollainen Britanniassa kelpaa älykkääksi elokuvataiteeksi”.[2]
Sanansaattaja voitti Cannesissa Kultaisen palmun ja nimettiin ehdolle 12 Bafta-palkintoon, joista se voitti neljä. Margaret Leighton oli Oscar-ehdokkaana sivuosastaan.
British Film Instituten valitsemat asiantuntijat äänestivät Sanansaattajan vuonna 1999 mukaan kaikkien aikojen sadan parhaan brittielokuvan listalle.[3] The New York Timesin kriitikot valitsivat sen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[4]
Uusintaversio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 BBC tuotti L. P. Hartleyn tarinasta televisioelokuvan, jossa ikääntynyttä Leoa esittää Jim Broadbent.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ "The Go-between." VideoHound's Golden Movie Retriever. Gale. 2008. Haettu 29.7.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen): https://www.highbeam.com/doc/1G2-2505910098.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ ”-- exactly the sort of prettified literary pomp that passes for intelligent cinema in Britain.” Thomson, David: ”Joseph Losey”, teoksessa The New Biographical Dictionary Of Film, 5th edition, Hachette UK, 2010. Viitattu 28.7.2016.
- ↑ Best 100 British films – full list, BBC 23.12.1999. Viitattu 28.7.2016.
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 28.7.2016.
- ↑ Yrttiaho, Tuomo: Sanansaattaja on tarina lapsuuden viimeisestä kesästä, Helsingin Sanomat 16.7.2016. Viitattu 28.7.2016.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hartop, Christopher (2011). Norfolk Summer: Making The Go-Between. Cambridge: John Adamson ISBN 978-1-898565-07-9.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sanansaattaja (vuoden 1971 elokuva) Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Sanansaattaja (vuoden 1971 elokuva) Elonet.
