Samuel Henley
| Samuel Henley | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1740 |
| Kuollut | 1815 |
| Kansalaisuus | englantilainen |
| Ammatti | professori, opettaja, pappi |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | teologian tohtori |
| Merkittävät teokset | Travels in the Two Sicilies (toim.) Hirmuvaltias (toim.) |
Samuel Henley (1740–1815) oli englantilainen kirkonmies, opettaja, antikvaari ja tiedemies, joka teki uraa professorina, rehtorina ja Englannin kirkon pappina ensin Virginiassa ja sittemmin Englannissa. Akateemisen ja kirkollisen uransa ulkopuolella Henley harrasti kirjallisuutta ja kirjeenvaihtoa. Hän julkaisi muutamia tieteellisiä ja teologisia tekstejä ja toimitti satunnaisesti muiden kirjoittamia teoksia. Hänet tunnettiin kärkkäänä ja vapaamielisenä ajattelijana, joka sai sekä vaikutusvaltaisia liittolaisia että vihollisia.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henley syntyi Englannissa vuonna 1740 (joidenkin tietojen mukaan 1745).[1][2] Vuoden 1769 tienoilla Henley opetti Cambridgen seudulla, mistä hänet värvättiin Virginian Williamsburgissa toimivaan College of William & Maryyn. Ennen lähtöään hänet vihittiin anglikaaniseksi papiksi, ja Lontoon piispa antoi hänelle 60 punnan rahallisen avustuksen matkakulujen kattamiseen sekä ohjeistuksen opettaa virginialaista nuorisoa retoriikassa, logiikassa, etiikassa ja kirjallisuudessa.[1]
Henley opetti William & Maryssä vuodet 1770–1775 moraalifilosofian professorin ominaisuudessa. Hän oli poliittisesti aktiivinen ja ystävystyi useiden paikallisten merkkihenkilöiden kanssa, joukossa tuleva presidentti Thomas Jefferson. Williamsburgissa Henley sai mainetta miehenä, jolla oli paljon ja voimakkaita mielipiteitä. Hänen saarnansa sisälsivät usein liberaaleja ajatuksia ja valistusvaikutteita, ja muutamia niistä myös painettiin, mutta niiden epäsovinnaisuus herätti myös vastustusta ja syytöksiä harhaoppisuudesta. Henleyn vaikutusvaltaisin vastustaja oli tuleva senaattori Robert C. Nicholas, jonka vaikutuksesta ennakkosuosikkina pidetty Henley jäi lopulta vaille paikallisen seurakunnan kirkkoherran virkaa. Toukokuussa 1773 hänestä tuli kuitenkin vastaperustetun Virginia Society for the Promotion of Useful Knowledge -yhdistyksen sihteeri.[1]
Henley palasi Englantiin toukokuussa 1775, Yhdysvaltain itsenäisyyssodan aattona.[1] Samoin menettelivät monet muutkin William & Maryssä opettavat tai opiskelevat lojalistit. Muodollisesti Henley lähti virkavapaalle, jolta ei milloinkaan palannut.[3] Häneltä jäi Virginiaan laaja kokoelma arvokkaita kirjoja ja painatteita, joista osa päätyi lopulta Jeffersonin haltuun. Poliittisista erimielisyyksistä huolimatta Jeffersonin ja Henleyn välit pysyivät ystävällisinä ja he vaihtoivat sodan jälkeen kohteliaaseen sävyyn kirjoitettuja kirjeitä.[4]
Kotiinpaluunsa jälkeen Henley sai opettajanpaikan Harrow Schoolista ja hieman myöhemmin kappalaisen viran Northallin pikkukaupungista Middlesexistä. Vuonna 1778 hänestä tuli Society of Antiquaries -seuran jäsen, ja hän kävi laajaa kirjeenvaihtoa kirjallisuuteen ja antiikkiin erikoistuneiden oppineiden kanssa. Häneltä julkaistiin muutamia tieteellisiä, poleemisia ja teologisia tekstejä, ja hän lukeutui Monthly Magazine -lehden vakituisiin avustajiin. Toisinaan hän kirjoitti myös lyhyitä runoja ystäviensä iloksi. Vuonna 1779 Henley toimitti Henry Swinburnen matkakertomuksen Travels in the Two Sicilies.[2]
Vuosina 1783–1786 Henley käänsi englanniksi William Beckfordin itämaisen romanssin Hirmuvaltias. Beckford oli kirjoittanut alun perin ranskaksi eikä teosta ollut tuolloin vielä julkaistu. Henleyn käännös oli suhteellisen vapaa ja hänen ehdotuksestaan Beckford teki pieniä muutoksia tarinaan. Toimitustyönsä osana Henley lisäsi Hirmuvaltiaan loppuun suuren määrän huomautuksia, joissa selitti teoksen miljöötä ja viittauksia Lähi-idän kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Henley julkaisi käännöksensä vuonna 1786 anonyyminä laitoksena, jonka hän väitti olevan käännös arabiankielisestä kertomuksesta. Tämän vuoksi Henleyä luultiin toisinaan Hirmuvaltiaan kirjoittajaksi, minkä hän kuitenkin kiisti.[5] Toimittajanakin Henleyn työ Hirmuvaltiaan parissa osoittautui varsin vaikutusvaltaiseksi: englanninkielinen laitos oli aikansa menestysteoksia ja sen sisältämien viitteiden jäljittelystä tuli itämaishenkisen kirjallisuuden klišee.[6]
Vuonna 1780 Henley avioitui[2] ja sai sittemmin myös lapsia.[1] Vuonna 1805 hän sai viran East India Collegen rehtorina. Hänelle myönnettiin myös teologian tohtorin arvo.[7] Henley irtisanoutui rehtorinpestistään tammikuussa 1815 ja kuoli saman vuoden joulukuussa.[2]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Artikkeleja ja esseitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- A Candid Refutation of the Heresy imputed by R. C. Nicholas to the Revd. Samuel Henley. (Williamsburg, 1774.)
- Dissertation on the Controverted Passages of St. Peter and St. Jude concerning the Angels that Sinned. (Lontoo, 1778.)
- Observations on the subject of the Fourth Eclogue, the Allegory in the third Georgic, and the primary design of the Aeneid of Virgil, with incidental Remarks on some Coins of the Jews. (Lontoo, 1788.)
- Essay towards a New Edition of the Elegies a Tibullus. with Translation and Notes. (1792.)
- Ad Anglos … ode gratulatoria. (1793.)
- Explanation of the Inscription on a Brick from the Site of Ancient Babylon. (Archaeologia, 1803, xiv. 205.)
Lisäksi Henleyltä julkaistiin painetussa muodossa kolme hänen Williamsburgissa pitämäänsä saarnaa.[2]
Toimituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Swinburne, Henry: Travels in the Two Sicilies. (Lontoo, P. Elmsly, 1783.)
- Beckford, William: An Arabian Tale from an Unpublished Manuscript, with Notes Critical and Explanatory. (J. Johnson, Lontoo, 1786.)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Graham, Kenneth W.: ”Vathek in English and French”, Studies in Bibliography Vol. 28, s. 153-166. Charlottesville: Bibliographical Society of the University of Virginia, 1975. (englanniksi)
- Graham, Kenneth W. (toim.): Vathek; with The Episodes of Vathek. (Sisältää Beckfordin vaiheiden aikajanan, johdannon, selittäviä viitteitä sekä liitteitä) Peterborough, Ontario: Broadview Press Ltd., 2001. ISBN 1-55111-281-7 (englanniksi)
- Irwin, Robert: The Arabian Nights: A Companion. Lontoo & New York: Tauris Parke Paperbacks (2017), 1994. ISBN 978-1-86064-983-7 (englanniksi)
- Landry, Donna: ”William Beckford’s Vathek and the Uses of Oriental Re-enactment”, The Arabian Nights in Historical Context: Between East and West, s. 167–194. (Toim. Saree Makdisi & Felicity Nussbaum) Los Angeles: Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-955415-7 (englanniksi)
- Moriarty, Gerald Patrick: ”Henley, Samuel”, Dictionary of National Biography, 1885-1900, Volume 25. (Stephen, Leslie & Lee, Sidney (toim.)) Lontoo: Smith, Elder & Co., 1891. Wikisource (viitattu 9.9.2019). (englanniksi)
- Samuel Henley Colonial Williamsburg. The Colonial Williamsburg Foundation. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
- William & Mary 1750 - 1799 William & Mary. College of William & Mary. Arkistoitu 25.9.2019. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
- Verell, Nancy: Samuel Henley Th. Jefferson Monticello. 14.1.2016. Thomas Jefferson Foundation. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Samuel Henley Colonial Williamsburg. The Colonial Williamsburg Foundation. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Moriarty 1891.
- ↑ William & Mary 1750 - 1799 William & Mary. College of William & Mary. Arkistoitu 25.9.2019. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Verell, 2016.
- ↑ Graham 2001, 12–22, 374–380; Graham 1975; Moriarty 1891.
- ↑ Irwin 1994, 252; Landry 2008, 185.
- ↑ Graham 2001, 374–380; Moriarty 1891.
| ||||||||||||||||||
