Samuel Hedborn

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Samuel Hedborn

Samuel Johan Hedborn (14. lokakuuta 1783 Kolstad, Hedan pitäjä, Itä-Götanmaa26. joulukuuta 1849 Askeryd, Småland) oli ruotsalainen pappi, kirjailija, laulu- ja virsirunoilija.

Hedborn oli kotoisin köyhistä oloista, sotilastorpparin poika. Hän kävi koulua Linköpingissä ja opiskeli Uppsalan yliopistossa. Hänet vihittiin papiksi 1809 Linköpingissä. Vuodesta 1812 hän toimi opettajana Tukholmassa. 1820 hänet nimitettiin Askerydin kirkkoherraksi ja hoiti virkaa kuolemaansa saakka. Hänet nimitettiin 1815 ylimääräiseksi hovisaarnaajaksi. Uppsalassa ja Tukholmassa hän tutustui ruotsalaisiin romantikkoihin, mm. professori, kirjailija ja kriitikko Per Atterbomiin, jota on pidetty 1800-luvun alkupuolen yhtenä suurimmista ruotsalaisista runoilijoista. He perustivat 1807 muutaman muun kirjallisesti kiinnostuneen henkilön kanssa seuran nimeltä Musis Amicti, myöhemmin Auroraförbundet, jonka kautta Hedborn julkaisi ensimmäiset runonsa Phosphors lehdessä. Muutaman lyhyen virkapaikan jälkeen hänen oli pakko pyytää vapautusta viranhoidosta depression ja raskasmielisyyden takia.[1]

Sairausvuosiensa aikana hän kypsyi runoilijaksi, kirjoitti ensimmäiset virtensä ja julkaisi kaksi kokoelmaa virsiä. Hänen vaikuttimiaan virsien kirjoittamisessa olivat pietismin ja herrnhutimsin kirjailijat ja teokset kuten Olof Kolmodinin ”Andelig Dufwo-Röst” ja ”Mose och Lamsens Wisor”, jotka ovat olleet vanhimpien ”Siionin virsien” laitosten esikuvana. Hedbornin virret eivät seu­ranneet valistuksen ajan ominaista retorista virsityyliä, vaan käytti virsissään kansanomaista ja yksinkertaista tyyliä.[1] Romantiikan ja mystiikan vaikutus on myös havaittavissa hänen virsissään. Hän oli arkkipiispa Johan Olof Wallinin läheinen työtoveri vuoden 1819 virsikirjan valmistelussa, ja Wallin on muokannut useita Hedbornin virsiä[2].

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on yksi Hedbornin virsi, 335 Kaikkivoipa Jumalamme. (Suom. Carl Helenius 1825, uud. Samppa Asunta ja Niilo Rauhala 1984).

Ruotsin kirkon virsikirjasa on viisi hänen kirjoittamaansa virttä

  • 120 Yön voittaa päivä riemuisa, suom. Per Boreman 1946, uud. suom. Pekka Kivekäs 1997;
  • 132 Nyt täyttyy toivo, lupaus, suom. Per Boreman, Oskari H. Jussila 1944, uud. suom. Niilo Rauhala 1995;
  • 329 Kaikkivoiva Jumalamme, suom. Carl Helenius 1825, uud. suom. Pekka Kivekäs 1999;
  • 347 Niin kaunis kukka aavikon, suom. Niilo Rauhala 1996,; 391 Nyt sydän sykkii oudosti, suom. Pekka Kivekäs 1996.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 279. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964.
  2. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 27. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014.