Salmed

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Salmed Oy oli Kemijärvellä vuosina 1980–1983 toiminut suomalainen lääketehdas. Vuonna 1979 perustetun Salmed Oy:n emoyhtiö oli Suomen Lääketehdas Oy Salco, joka oli aloittanut toimintansa Aarne Salomaan perustamana 1957 nimellä Suomen Lääketehdas Oy ja siirtynyt 1976 Eero Bergqvistin omistukseen 60 tuhannella markalla[1]. Muun muassa mineraalisuolaa ja lisäravinteita valmistaneen Salcon tehdas sijaitsi Hämeenlinnassa ja pääkonttori Helsingissä.

Kehitysaluerahaston rahoittama lääketehdas valmistui Kemijärvelle marraskuussa 1980. Suunnitteluvaiheessa sen ajateltiin tuottavan lähinnä Heikki Karppasen kehittämää terveellistä mineraalisuolaa, joka tuli vuosia myöhemmin kuluttajamarkkinoille nimellä Pansuola. Kemijärven sijasta Salco teettikin tätä tuotetta OTK:n Helsingin-tehtaalla. Salmedin oli sitten tarkoitus alkaa valmistaa merkkilääkkeitä noin neljänneksen halvempia rinnakkaislääkkeitä sairaaloille, mutta Lääkintöhallitus ei antanut toiminnalle lääkelupia vaaditun nopeasti ja Salmed joutui perumaan jo tekemiään tarjouksia.[2] Salmedin toiminta oli alusta lähtien tappiollista ja konkurssihuhujen varjostamaa, ja lopulta sekä Salmed että sen emoyhtiö ajautuivatkin 1983 konkurssiin. Lisäksi vararikkoon menivät Salcon tytäryhtiöt Oy Sa-Re-Cen Ltd, Oy Salco-Dietra Ltd ja turkulainen Lihatukku T. Bang Oy.

Konkurssioikeudenkäynnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konkurssin selvittelyssä paljastui talousrikoskokonaisuus, jossa valtionavun edellytyksenä ollutta osakepääomaa ei ollutkaan kokonaan maksettu, vaikka näin oli kaupparekisteriin ilmoitettu. Näin Kehitysaluerahasto ja kauppa- ja teollisuusministeriö päätyivät antamaan Salmedille yli 15 miljoonaa markkaa tukea väärin tiedoin. Yhtiön tilanne oli jo toisena toimintavuonna 1981 huono, mutta sen onnistui silti saada yhä lisää tukia.[1]

Salmedin ja Salcon konkursseja käsiteltiin Kemijärven kihlakunnanoikeudessa sekä Kuopion ja Hämeenlinnan raastuvanoikeuksissa, ja niiden päätöksistä valitettiin hovioikeuksiin. Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi Bergqvistin vuonna 1986 vankeuteen jatketusta petoksesta ja konkurssirikoksista. Turun hovioikeus kumosi helmikuussa 1988 Bergqvistin alioikeudessa saamat tuomiot sekkipetoksesta ja jatketusta petoksesta, mutta piti muut alioikeuden ratkaisut etupäässä voimassa. Asianajaja Juhani Salmenkylä vapautettiin alioikeuden antamasta kahden vuoden vankeustuomiosta, joka liittyi arvokkaiden patenttien siirtoon Sveitsiin perustetulle Bergqvistin omistamalle yhtiölle.[3]. Bergqvistin rangaistukset yhdistettiin kolmen vuoden ja kymmenen kuukauden vankeudeksi, eikä valituslupaa korkeimpaan oikeuteen saatu. Tammikuussa 1990 presidentti Mauno Koivisto muutti armonanomuksesta tuomion ehdolliseksi niin, että Bergqvist vapautui vankilasta maaliskuussa 1990.[4]

Mainehaitta keskustapuolueelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmedin synty Kemijärvelle oli pitkälti Suomen Keskustan hyväuskoisten ja kehitysaluemyönteisten poliitikkojen aikaansaamaa. Kun sosialidemokraatit olivat muutamaa vuotta aiemmin tahranneet mainettaan kuvaputkitehdas Valcon epäonnistumisessa, Salcoa ja Salmedia alettiin kutsua ”keskustalaisten Valcoksi”. Salmedin kehitysaluetukien paljastuminen petoksella saaduiksi tahrasi etenkin päätöksissä mukana olleiden Salmedin hallintoneuvoston puheenjohtajan, valtioneuvos Martti Miettusen sekä sen jäsenten Ahti Karjalaisen ja Esko Ollilan mainetta.[1][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuparinen, Jaakko: Salco-Salmedin pelissä ei keinoja kaihdettu. Helsingin Sanomat, 15.3.1985, s. 13. Näköislehti (maksullinen).
  2. Salmed tunkee lääkemarkkinoille. Helsingin Sanomat, 21.12.1980, s. 42. Näköislehti (maksullinen).
  3. Hovioikeus kumosi Salmenkylän vankeusrangaistuksen Salco-jutussa. Helsingin Sanomat, 5.2.1988, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
  4. Presidentti lievensi Salmedin entisen johtajan tuomiota. Helsingin Sanomat, 13.1.1990, s. 5. [Näköislehti (maksullinen) Artikkelin verkkoversio].
  5. Savola, Hannu (koonnut): Suomi tällä viikolla: Väärää lääkettä kehitysalueelle. Suomen Kuvalehti, 1985, nro 12, s. 6. Näköislehti (maksullinen).