Saimi Virtanen
Saimi Maria Virtanen (os. Tarvainen, 3. tammikuuta 1906 Kuopio[1] – 24. maaliskuuta 1970 Petroskoi[2]) oli neuvostoliitonsuomalainen radiokuuluttaja, joka tunnettiin Suomessa ”Petroskoin Tiltuna”.
Saimi Virtanen syntyi työläisperheeseen. Hän meni töihin jo varhaisnuorena ja liittyi sosialistiseen nuorisoliikkeeseen. Saimi ja hänen miehensä Emil Virtanen siirtyivät vuonna 1930 Neuvostoliittoon, jossa Saimi työskenteli Petroskoin radion kuuluttajana[3] vuodesta 1931 lähtien[4].
Emil teloitettiin Stalinin vainoissa vuonna 1937 ja Saimi irtisanottiin radiosta. Hän palasi kuuluttajaksi talvisodan alettua ja tuli Suomessa tunnetuksi neuvostopropagandaa radiossa lukevana ”Petroskoin Tiltuna”.[3] Muistitiedon mukaan ”Petroskoin Tiltu” oli talvisodan aikana saanut tietoonsa, että Yleisradio oli siirtänyt päälähetyskeskuksensa Poriin, ja lupasi ”tulisia terveisiä”.[5] Sitkeästi kiertäneen huhun mukaan ”Petroskoin Tiltu” oli eräässä talvisodan aikaisessa radiolähetyksessä kehottanut suomalaisia varaamaan itselleen vahvoja kenkiä, jotta ne kestäisivät kävelyn Siperiaan.[6]
Jatkosodan aikana Virtanen siirtyi ensin Karhumäkeen ja sitten Belomorskiin, jossa hän jatkoi työtään propagandalähetyksissä. Aunuksen Radio, jonka päällikkönä oli Pekka Tiilikainen, toimi elokuusta 1942 lähtien Virtasen entisissä toimitiloissa Petroskoissa. Virtanen palasi Petroskoihin vuonna 1944 suomalaisten vetäydyttyä kaupungista.[7][8]
Virtanen työskenteli Neuvosto-Karjalan radiossa yhteensä 25 vuoden ajan[3]. Hän jäi sairauseläkkeelle vuonna 1956[9]. Hänen tyttärensä Raili Virtanen työskenteli Moskovassa kirjallisuudentutkijana ja kääntäjänä[10].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virtanen, Raili: Tiltun tarina: Eräs suomalainen elämänkohtalo. Helsinki: Kirjayhtymä, 1996. ISBN 951-26-4061-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Virtanen, s. 156.
- ↑ Virtanen, kuolinilmoitukset kuvaliitteessä. Kuolinvuodeksi mainitaan kirjassa myös 1969.
- 1 2 3 Anna Laakkonen: Loikkareina Suomesta Neuvostoliittoon. Karjalan Sanomat, 24.3.2021. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Virtanen, s. 24.
- ↑ Eino Lyytinen ja Timo Vihavainen: Yleisradion historia 1: Perustamisesta talvisotaan – Sodan ja vaaran vuodet 1926–1949, s. 140. Helsinki: Yleisradio, 1996. ISBN 951-43-0713-5
- ↑ Lyytinen & Vihavainen, s. 185.
- ↑ Virtanen, s. 52–64.
- ↑ Lyytinen & Vihavainen, s. 208.
- ↑ Virtanen, s. 136.
- ↑ Virtanen, kansipaperin sisälipare.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aino Kallio, ”Moskovan Tiltu”
- Inkeri Lehtinen, ”Leningradin Tiltu”
- Armas Äikiä, ”Mies-Tiltu”
- Suomen vapausradio
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
