Sadetin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Impulssisadettimen suutin toiminnassa

Sadetin on laite, jota käytetään kastelemaan viljelmiä, nurmia, laitumia, golfkenttiä ja muita alueita. Niitä käytetään myös viilennykseen ja ilmassa leijuvan pölyn hallintaan. Sadettaminen on veden ohjattua levittämistä, joka on samankaltaista kuin sade. Vesi kulkee putkistossa, joka sisältää esimerkiksi pumppuja, venttiileitä, putkia ja sadettimia.[1] Sadetinta voi käyttää asumiskäytössä, teollisuudessa ja maataloudessa.

Tyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeampipaineiset sadettimet, jotka pyörivät ympyrää ovat kuulakäyttöisiä, vaihdekäyttöisiä tai impulssisadettimia. Ne voidaan suunnitella kääntymään joko täyden tai osittaisen ympyrän verran.

Sadetykit ovat samanlaisia kuin impulssisadettimet, mutta niiden käyttöpaine on todella korkea (275-900 kPa), ne suihkuttavat kolmesta 76:een litraa sekunnissa, ja suuttimen läpimitta on yleensä 1-5 cm. Vesitykkejä käytetään keinokastelun lisäksi teollisuuden käyttökohteissa kuten pölyntorjunnassa ja hakkuussa.

Monet sadettimet kaivetaan putkistoineen maahan, mutta myös maanpäälliset ja liikkuvat sadettimet ovat yleisiä. Suurinta osaa sadettimista käytetään sähköisesti ja hydraulisesti, ja ne jaetaan vyöhykkeittäin ryhmiin, jotka voidaan käynnistää ja sammuttaa solenoideilla ohjattavilla venttiileillä.

Asuinkäytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heiluvaa sadetinta käytetään yleisesti pihanurmien kastelemisessa, ja sitä voi siirtää tarvittaessa.

Pihanurmien sadetinten koko, hinta ja monimutkaisuus vaihtelevat paljon. On impulssisadettimia, heiluvia sadettimia, tihkusadettimia, maanalaisia sadetinjärjestelmiä ja siirrettäviä sadettimia. Pysyvästi asennettuja järjestelmiä ohjataan usein ajastimilla tai muuten automaattisesti. Niissä on toisinaan sisäänvedettävät suuttimet ulkonäkö- ja käytännöllisistä syistä; tämä vähentää ruohonleikkuun aiheuttamia vahinkoja. Nämä järjestelmät voi yleensä ohjelmoida käynnistymään itsestään asetettuna kellonaikana ja päivänä viikoittain.

Pienen siirrettävän sadettimen voi asettaa väliaikaisesti nurmelle kun sadetusta tarvitaan eikä paikalla ole sadetinjärjestelmää. Se liitetään usein ulkovesihanaan ja on paikallaan lyhyen aikaa. Pysyvän kastelujärjestelmän voi asentaa ammattimaisesti maahan ja liittää pysyvästi kodin putkistoon.

Antiikkista, Nomadin kehittämää sadetinta käytettiin Australiassa 1950-luvulla, ja sitä kutsuttiin nimellä "set-and-forget tractor sprinkler". Vedenpaine takasi, että sadetin liikkui hitaasti nurmen poikki.[2]

Maataloudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljelijät käyttivät aluksi koti- ja golfkenttätyyppisiä sadettimia. Nämä tilapäiset järjestelmät haudattuine putkineen ja kiinteine sadetussuuttimineen sotkeentuivat viljelyssä ja olivat kalliita huoltaa. 1950-luvulla portlandilainen Stout-Wyss Irrigation System -yhtiö kehitti maatiloille sopivan, kelattavaa letkua käyttävän sadetinjärjestelmän, ja siitä tuli maatilojen yleisin sadetustapa suurille pelloille ja laitumille. Järjestelmässä on suuret putkien päät, joissa on sadetussuuttimet, ja ne on kiinnitetty suuriin renkaisiin, jotka liikuttavat laitetta hitaasti pellon tai laitumen poikki.[3]

Maanalaiset sadettimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanalaiset sadettimet toimivat sähköisellä ja hydraulisella perustekniikalla. Venttiiliä, ja kaikkia kyseisen venttiilin aktivoimia sadettimia kutsutaan vyöhykkeeksi. Venttiilin päällä oleva solenoidi magnetoidaan vyöhykettä aktivoitaessa, jolloin se vetää keskellään olevaa, ruostumattomasta teräksestä valmistettua mäntää. Tällöin ilma pääsee poistumaan venttiilin keskellä olevasta kumikalvosta. Kalvon pohjalla seisseellä vedellä on tällöin korkeampi, joten se nostaa kalvon. Tällöin paineistettu vesi pääsee poistumaan venttiilistä putkien, jotka on valmistettu yleensä PVC-muovista tai polyeteeniletkun läpi. Ensimmäistä käytetään yleensä korkeampipaineisissa ammattikäytön järjestelmissä ja jälkimmäistä matalammalla paineella asuinkäytössä. Näiden putkien päässä on tavallisesti esimitattuja ja erillään olevia sadettimia, jotka kastelevat maanpintaa. Näissä voi olla kiinteät, ohjelmoidut suihkusuuttimet, jotka suihkuttavat yleensä 1,5-2 m päähän, täysin kääntyvät sadettimet, jotka tuottavat hajanaisen vesisuihkun 6-12 metrin päähän tai pienet pisarointisuuttimet, jotka tuottavat hitaan ja vakaan veden pisaroinnin herkemmille kasveille kuten kukille ja varvuille. Myös alkuperäisten materiaalien käyttöä suositellaan.[4]

Terveysuhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 tiedotettiin, että tavallisten puutarhaletkujen ja suihkusuutinten yhteiskäyttö saattaa tuottaa sumutetta, jossa on alle 10 µm kokoisia pisaroita, jotka voivat joutua lähellä olevien ihmisten hengitykseen. Letkussa käyttökertojen välillä seisova vesi voi toimia legioonalaistaudin aiheuttavan bakteerin ja amebojen kasvun ja toiminnan isäntänä varsinkin silloin, kun se lämpenee auringossa, ja letkun sisäpinnalle voi muodostua biofilmi. Legioonalaistaudin ja Pontiac-kuumeen tapauksia on yhdistetty puutarhaletkujen sumutteisiin, joissa on ollut taudinaiheuttajaa. Selvitys tarjoaa letkujen mikrobitiheyksien mittauksia hallituissa olosuhteissa ihmisten terveysuhkien määrittämiseksi. Kahdentyyppisten letkujen legionella-mikrobitiheyksien havaittiin olevan samanlaisia kuin muista syistä puhkeavissa tapauksissa. On esitetty, että uhkaa voi vähentää tyhjentämällä letkut käytön jälkeen.[5]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. CHAPTER 5. SPRINKLER IRRIGATION www.fao.org. Viitattu 26.8.2016.
  2. National Museum of Australia: http://collectionsearch.nma.gov.au/object/127770/print National Museum of Australia. 1.1.1959. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  3. Irrigation Pipe On Wheels Move Across Fields , heinäkuu 1950 Popular Science, sivun 114 alaosa
  4. Howser: Rainbird – California's Gold (12002) California's Gold. 8.11.2010. Chapman University Huell Howser Archive.
  5. Thomas, Stuetz, Ashbolt: Your Garden Hose: A Potential Health Risk Due toLegionellaspp. Growth Facilitated by Free-Living Amoebae. Environmental Science & Technology, 2014. doi:10.1021/es502652n. ISSN 0013-936X.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Irrigation sprinkler