S. A. Sohlman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Selim Armas Sohlman (4. heinäkuuta 1879 Hamina[1]26. marraskuuta 1936 Helsinki[2]) oli metsänhoitaja ja majuri, joka toimi sekä virkamiehenä että metsäalan yritysten ja yhteisöjen palveluksessa, samoin kuin työskenteli päätoimittajana ja julkaisi useita metsäalan teoksia.[2]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armas Sohlmanin vanhemmat olivat pormestari Johan Leonard Sohlman ja Maria Staudinger ja puoliso vuodesta 1906 Gerda Molander. Sohlman kävi Haminan kadettikoulun 1900 ja palveli Hämeen tarkka-ampujapataljoonassa seuraavaan vuoteen. Metsäkonduktööriksi hän valmistui Evon metsäopistosta 1904. Sohlman toimi Metsähallituksen palveluksessa 1902, 1904–1906 ja 1912–1916. Suomen Metsänhoitoyhdistyksen metsänhoidon neuvoja hän oli 1906–1908 ja Pellervo-Seuran 1908–1910. Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion sihteerinä ja metsälehti Tapion päätoimittajana Sohlman toimi 1910–1912. Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriön polttoainekomitean valtuuten apulaisena hän työskenteli 1916–1917, puolustusministeriön asumustoimiston päällikkönä 1918, Enso Gutzeitin piiripäällikkönä 1919–1927, apulaisjohtajana Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton palveluksessa vuodesta 1927 aina 1930-luvulle, ja sitten vielä Viikkosanomat-lehden vastaavana toimittajana. Suomen sisällissodassa Sohlman toimi komppanianpäällikkönä ja Hjalmarsonin ryhmän esikuntapäällikkönä, majuriksi hänet ylennettiin maaliskuussa 1918.[1][2]

  • Yhteinen metsänmyynti: Käsikirja, 1908
  • Yksityismetsätalouden edistämistyö Ruotsissa ja mitä meillä on siitä oppimista, 1908
  • Mitä hyötyä on metsänomistajilla metsätalousyhdistyksestä?, 1909 (ruots. Hvad nytta har skogsägaren af en skogshushållningsförening?)
  • Viljellyn maan käyttö ja vuokra-alueiden itsenäistyttäminen puutavarayhtiöiden tiloilla, 1920
  • Auto metsätalouden palveluksessa, 1925
  • Metsä- ja uittotyöväen asumuksista, 1927
  • Timmerkvalitetens inverkan på sågvaran, 1932
  • Venäjä kilpailijanamme metsäalalla, 1932
  1. a b Aikalaiskirja 1934, s. 632 (Viitattu 16.12.2018)
  2. a b c Majuri S. A. Sohlman kuollut. Helsingin Sanomat, 27.11.1936, s. 7.