Sävaån

Sävaån
Joen ympäristöä Hagbyssä ja Sävaån vid Hagby
Maanosa	Eurooppa
Maat	Ruotsi
Läänit	Uppsala
Maakunnat	Uppland
Kunnat	Enköping, Uppsala
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Norrströmin vesistö
Valuma-alue	Sävaånin valuma-alue
Pinta-ala	199,78 km²
Järvisyys	alle 0,9 %
Pääuoman pituus	42 km
Pääuoman osuudet	Sävaån ←Vadbäcken ←Bålmyrbäcken
Yhtyy	Mälaren
Joen uoman kohteita
Alkulähde	Grissjön
	59.9465°N, 17.2509°E
Laskupaikka	Enköping
	59.7356°N, 17.3871°E
Mittaustietoja
Lähdekorkeus	52 m mpy.
Laskukorkeus	0,7 m mpy.
Korkeusero	51,3 m
Pituus	32 km
Kaltevuus	1,6 m/km
Keskiylivirtaama	1,29 m³/s (MHQ)
Keskivirtaama	0,25 m³/s (MQ)
Keskialivirtaama	0,03 m³/s (MNQ)
Muuta
Muualla	Wikimedia Commons
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Joen ilme Västerbyn ja Ålandin kirkon vaiheilla vuonna 2018.

Sävaånin silta Västerbyssä.

Sävaån on Ruotsissa Uppsalan läänissä Enköpingin ja Uppsalan kunnissa virtaava 32 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Sävaånin valuma-alueessa sen 42 kilometriä pitkään pääuomaan.

Joen kulku

Joen alkupaikka on hieman tulkinnanvarainen, sillä Lantmäterietin kartoissa viimeinen nimi joen uomalle annetaan Ålandin kirkolla. Grissjön vaikuttaa silti olevan todennäköinen alkulähde, koska tämän uoman on vesistöviranomainen valinnut pääuomaksi.

Joki alkaa metsäjokena, jonka pääasiallinen suunta on kohti etelää. Joen varressa on toisinaan pieniä peltopalstoja, jotka lisääntyvät edetessä. Yläjuoksun suurin sivu-uoma on Bredsjönbäcken, joka alkaa Bredsjönistä ja virtaa Järlåsan kirkonkylän halki. Joki saapuu tämän jälkeen Ålandiin, jonka laaja peltoaukea aloittaa alajuksulle tyypilliset aavat jokilaaksot. Kylässä pääuomaan yhtyy Stennässjönin suunnalla alkava puro. Alempana Onsiken kohdalla vaikuttaa joessa olevan vesimylly ja sen jälkeen Tibblebyssä laakso leviää laajaksi peltoaukeaksi. Joki kaartaa kohti itää, mutta Hagby byssä tekee joki käännöksen ja jatkaa alajuoksulla virtaamistaan etelään päin. Täällä se ohittaa Sävan kylän ja pari kilometriä ennen joensuuta on joessa kolme saarta ja paikan nimenä Säva kvarn. Pari sataa metriä alempana on joessa taas saari ja merkintä poistetusta myllystä. Joki laskee Mälarenin Lårstavikenin lahteen, joka työntyy länteen Uppsalan Ekolnista.

Joen yläjuoksulla sijaitsee Stora Brandenin luonnonsuojelualue (Naturreservatet Stora branden, 53 hehtaaria), jossa on tapahtunut useitakin metsäpaloa ja joka on jätetty oman onnensa nojaan. Alueella makaa maassa kaatuneita puita, jotka ovat lahonneet paikoilleen.

Sävaånin valuma-alue

Yleistä

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (39,7 %), turve (7,7 %), kalliomaa (10,6 %), hiekka ja sora (2,7 %), multamaa (12,2 %), savimaa (25,8 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,4 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (63,8 %), soita ja kosteikkoja (0,9 %), viljelymaita (26,8 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,2 %) sekä joutomaita (6,4 %). Näiden lisäksi on 0,9 % vesistöjä.

Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 6 patoa, joilla yhdellä säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 1,6 miljoonaa kuutiometriä.

Sivu-uomia ja järviä

Pienen joen sivu-uomille ei ole Internetin karttapalveluissa annettu poikkeuksellisesti nimiä. Vesistöviranomaiset ovat nimenneet yhden Ålandin kylän pohjoispuolelle yhtyvän sivujoen Bredsjönbäcken. Bredsjönbäckenin valuma-alueella sijaitsee Bredsjön, joka on Sävaånin valuma-alueen suurin järvi. Siihen laskee lännestä vielä Skärsjön. Tibblebyssä yhtyy jokeen pieni puro ja pelto-oja, jonka latva alkaa Lillsjönistä. Sävaån alkaa Grissjönistä ja siihen laskee pääuoman latvoilta vielä pieni Börjedalssjön.

Vesistösuhteita

Sävaån kuuluu Norrströmin vesistöön (vesistöaluetunnus 61), jonka valuma-alueen pinta-ala on 22 650 neliökilometriä (km²) ja jonka vesistöreitin pääuoman alaosaan kuuluvat esimerkiksi laskujoki Norrström, järvi Mälaren, Eskilstunaån ja järvi Hjälmaren. Sävaån on vesistöreittinsä sivujoki, koska se laskee Mälareniin, ja jonka valuma-alueen pinta-ala on 200 km² eli 0,9 % koko vesistöalueensa pinta-alasta. Joki laskee Mälarenin Lårstavikeniin Örsundsbrossa Enköpingin kunnassa. Tämän jälkeen vedet virtaavat ensin etelään Skofjärdenin, Sigtunafjärdenin ja Skarvenin kautta Görvälniin, josta vedet ohjautuvat Lambarfjordenin kautta Riddarfjärdeniin ja Norrströmin kautta Itämeren Saltsjöniin.

Luontoarvoja

Joenvarren suojelualueiden lisäksi on sivujokien alueilla suojeltuja alueita. Anddalsglupenin suojelualue (Anddalsglupens naturreservat, 92 hehtaaria) perustettiin vuonna 2017 lähes koskemattomaan metsään. Alueelta tavataan esimerkiksi hytymaljakas ja punahärö . Fockstan suojelualue (Fockstas naturreservat, 639 hehtaaria) on perustettu 1993 ja se on monipuolinen metsäalue, joka muodostuu erilaisten aluetyyppien mosaiikista. Alueella on asuttu tuhansia vuosia siitä asti, kun merenranta vetäytyi kauemmaksi alueelta. Pronssi- ja rautakautiset asuinpaikat muuttuivat keskiaikaisiksi, mutta sittemmin alue on metsittynyt. Metsä on sekametsää, jossa viihtyy pähkinäpensaat, omenapuut, tammet ja haavat. Alueen kevätkukkana tunnetaan kevätesikko .

Joessa elää täplärapua ja sen alajuoksulla lisääntyy toutain.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sävaån Wikimedia Commonsissa