Sähkövuo
Sähkövuo (tunnus Ψ tai ΦE) on kahta eri suuretta tarkoittava käsite. Asiayhteydestä riippuen on kysymys eri suureista, ja terminologia voi olla välillä harhaanjohtavaakin.[1]
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kuvailtava kaksi käsitettä, kerrottava myös niiden taustat ja historia. Käytetty samaa sekavaakin terminologiaa kahdesta eri asiasta. |
Magneettivuon kanssa analoginen "sähkövuo"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sähkövuo on magneettivuon kanssa vastaavasti sähkökenttää kuvaava skalaarisuure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä coulombi (C = A·s).[2][3] Tämä sähkövuo (engl. "electric displacement flux") pinnan P läpi saadaan pintaintegraalista, jossa D on sähkövuon tiheys:[4]
- .
Positiivisesta varauksesta lähtee sitä ympäröivään tilaan kuviteltu virtaus, jota nimitetään sähkövuoksi, ja se läpäisee yhtä suurena jokaisen varausta ympäröivän suljetun pinnan. Negatiivisen varauksen ympäristöstä tuleva sähkövuo päättyy varaukseen. Positiivista varausta kutsutaan lähteeksi ja negatiivista varausta nieluksi. Varatun hiukkasen "säteilemän" sähkövuon suuruudeksi määritellään yksinkertaisesti hiukkasen varaus. Huomattavaa on kuitenkin, että sähkövuo voi olla nollasta poikkeava myös avaruudessa, jossa ei ole varautuneita hiukkasia: esimerkiksi käy vapaassa avaruudessa etenevä sähkömagneettinen säteily, jonka edetessä sähkövuo muuttuu jatkuvasti.
Sähkövuo on pinnan läpi kulkevien sähkökentän kenttäviivojen lukumäärä (tarkemmin: ulospäin ja sisäänpäin menevien kenttäviivojen kohtisuorien komponenttien erotus). Gaussin laki sähkökentille kertoo, että suljetun pinnan läpi laskettu sähkövuo on yhtä kuin pinnan sisäänsä sulkemien varausten summa. Gaussin laki sähkökentille on yhtäpitävä Coulombin lain kanssa.
Sähkövuon muutosnopeutta d /dt kutsutaan kenttämuutosvirraksi, joka täydentää Ampèren lain Ampère-Maxwellin yhtälöksi. Kenttämuutosvirran ja muiden Maxwellin yhtälöiden pohjalta voidaan ymmärtää sähkömagneettisen säteilyn aaltoluonne.
Sähkökentän voimakkuuteen perustuva "sähkövuo"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toista sähkövuoksi kutsuttua suuretta ("sähköinen kentänvoimakkuusvuo", engl. "electric field strength flux") mitataan yksiköllä voltti-metri (V·m = N·m²/C).[5] Tämä sähkövuo saadaan sähkökentän voimakkuuden (E) pintaintegraalista.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Colm O'Sullivan: A reflection on the use of 'electric flux' in introductory physics instruction, July 2019
- ↑ Teoreettinen sähkötekniikka, sivut 19 ja 39; ISBN 951-0-20166-9
- ↑ a b Voipio, Erkki: Sähkö- ja magneettikentät, s. 45–48. (Moniste 381) Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2
- ↑ Quantities, Units and Symbols in Physical Chemistry, Third edition; sivu 16; IUPAC.org
- ↑ Young, Hugh D & Roger A Freedman: University Physics with Modern Physics, Global Edition, s. 271. Harlow: Pearson Education Limited, 2015. ISBN 9781292100319
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lindell, Ismo; Sihvola, Ari: Sähkömagneettinen kenttäteoria 1. Staattiset kentät. Helsinki: Otatieto, 2013. ISBN 978-951-672-354-2