Rusolehtimittari
| Rusolehtimittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
| Suku: | Lehtimittarit Scopula |
| Laji: | rubiginata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Scopula rubiginata |
|
| Katso myös | |
Rusolehtimittari (Scopula rubiginata) on Suomessa suhteellisen harvinainen, punertavanruskea mittariperhoslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[1]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rusolehtimittarin siipien pohjaväri vaihtelee vaaleanruskeasta punaruskeaan ja jopa ruskehtavan vaaleanpunaiseen. Etusiivessä erottuvat tummanruskeina tai tumman punaruskeina selvästi kolme ja takasiivissä kaksi poikkiviirua. Ulomman poikkiviirun ulkopuolelta siipi on selvästi tummempi. Takasiivissä on tumma keskipilkku. Siipiripset ovat punertavat. Siipiväli 18–20 mm.[2][3][4]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rusolehtimittaria tavataan Pohjois-Afrikasta ja Espanjasta Etelä- ja Keski-Euroopan poikki Skandinavian eteläosiin, Baltiaan, Venäjälle ja Etelä-Siperiaan saakka.[5][4] Suomessa laji on nykyiseltä levinneisyydeltään etelä- ja itäpainotteinen pohjoisimpien löytöjen ollessa Pohjois-Pohjanmaalta. Keski-Suomesta ja Lapista se puuttuu.[6] Perhoset ovat lennossa kahtena, osin päällekkäisenä sukupolvena kesä-heinäkuussa ja heinä-syyskuussa.[7] Toinen sukupolvi on yksilömäärältään ensimmäistä suurempi.[5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rusolehtimittari vaatii kuivan ja lämpimän elinympäristön ja sille sopivien ympäristöjen umpeenkasvu uhkaa lajin säilymistä. Esiintymät ovat tavallisesti paikoittaisia, mutta niiden yksilömäärät voivat olla suuriakin. Laji on pääasiassa yöaktiivinen, mutta lähtee häirittynä helposti lentoon myös päivällä. Täysikasvuinen toukka talvehtii ja koteloituu maahan toukokuussa.[5][4]
Suomessa rusolehtimittari on luokiteltu vaarantuneeksi,[1] Ruotsissa se on silmälläpidettävä.[8]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää syöden erilaisia matalia kasveja.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 430–470
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/s/scopula_rubiginata.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1688
- ↑ a b c d Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint, 1985. ISBN 951-99620-7-7. s. 70–71
- ↑ a b c http://www.artfakta.se/Artfaktablad/Scopula_Rubiginata_215656.pdf
- ↑ http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/historia/sterrhinae/sco-rubiginata.htm
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.artfakta.se/SpeciesFact.aspx?TaxonId=215656
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Vlindernet (hollanniksi)