Ruskosieppo
| Ruskosieppo | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Siepot Muscicapidae |
| Suku: | Muscicapa |
| Laji: | dauurica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Muscicapa dauurica |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Ruskosieppo (Muscicapa dauurica) on pienikokoinen sieppoihin kuuluva varpuslintu, jota ei ole tavattu Suomessa.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruskosieppo muistuttaa pienikokoista harmaasieppoa. Se on 12–13 cm pitkä. Selkäpuolelta se on ruskeanharmaa, vatsapuolelta vaaleanharmaa, mutta rinnassa ja otsassa ei ole harmaasiepolle ominaisia ruskehtavia viiruja. Silmärengas on valkoinen, suurehko silmä on tumma ja koivet mustat. Ääni on korkea ”tsi”.[2]
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruskosieppo pesii Kaukoidässä, Japanissa ja Himalajan alueella. On esitetty, että sen Intiassa ja Andamaaneilla elävä populaatio olisi oma alalajinsa poonensis. Se on muuttolintu, joka talvehtii Intian niemimaan eteläosissa, Sri Lankassa ja Indonesiassa. Laji on tavattu Euroopassa muutamia kertoja.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruskosieppo elää valoisissa metsissä ja kulttuuriympäristöissä.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on tavallisesti puunkolossa. Munia on yleisimmin neljä ja vain naaras hautoo.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruskosieppo on hyönteissyöjä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Muscicapa dauurica IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.