Ruskokärpässieni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruskokärpässieni
A regalis.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Kärpässienet ja limalakit Amanitaceae
Suku: Kärpässienet Amanita
Laji: regalis
Kaksiosainen nimi
Amanita regalis
(Fr.) Michael[1]
Katso myös
 Commons-logo.svg Ruskokärpässieni Commonsissa

Ruskokärpässieni (Amanita regalis) on ruskealakkinen ja myrkyllinen kärpässienilaji.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskokärpässienen 10–20 cm leveä lakki on reunoilta uurteinen, nuorena munamainen tai pallomainen ja valkean suojuksen peittämä, kasvaessa laakenee ensin kuperaksi ja myöhemmin laakeaksi. Valkean suojuksen revetessä paljastuu tummanruskea pintakelmu, johon valkoiset suojusjätteet jäävät laikuiksi. Pintakelmu saattaa haalistua sateella kellanruskeaksi. Heltat ovat tiheät, irtotyviset ja pysyvästi kellanvalkoiset. Sienen 10–25 cm pitkä ja 1–2,5 cm paksu jalka on valkoinen, tanakka ja tasapaksu, mutta sen tyvimukulassa on suomukiehkurainen tiivis tuppi. Jalassa on kookas valkoinen rengas, jonka reunoilla on kellanvaaleita suomuja. Malto on valkoista, mutta aivan pintakelmun alla kellertävää. Sienessä ei ole erityistä tuoksua.

Samannäköisiä lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskokärpässieni muistuttaa toista myrkyllistä kärpässienilajia, punakärpässientä, jonka lakin pintakelmu on punainen. Toinen myrkyllinen kärpässienilaji, jota ruskokärpässieni muistuttaa, on Suomessa harvinainen pantterikärpässieni. Ruskokärpässieni muistuttaa myös eräitä syötäviä sieniä, kuten rusokärpässientä (jolla kuitenkin on pitkittäisuurteinen rengas ja jonka malto punertuu leikkauspinnoilta) sekä ukonsientä ja akansientä (joiden lakki on vaaleapohjainen ja ruskeasuomuinen eikä valkolaikkuinen, ja joiden rengas on irtonainen).

Kasvuaika ja -paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskokärpässieni kasvaa elokuusta syyskuulle lehtomaisissa kuusikoissa, kangasmetsissä ja tunturikoivikoissa. Se on kuusen ja joskus myös koivun juurisieni. Se on hyvin yleinen varsinkin Etelä-Suomessa, mutta se kasvaa koko maassa. Se ei kuitenkaan ole niin yleinen kuin punakärpässieni.

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskokärpässienen tärkeimmät myrkyt ovat iboteenihappo ja siitä dekarboksyloitumalla muodostuva muskimoli.[2] Ne ovat samoja myrkkyjä kuin punakärpässienen myrkyt, mutta ruskokärpässieni aiheuttaa kuitenkin vakavamman myrkytyksen.lähde? Myrkytysoireita ovat huimaus, sekavuus, hallusinaatiot, kouristukset ja yliaktiivisuus. Niiden ilmeneminen alkaa noin ½–3 tunnin kuluttua sienten syömisestä ja ne voivat kestää 8–12 tuntia. Myrkyt vähenevät keitettäessä, joskaan eivät poistu kokonaan, joten ruuaksi sientä ei pidä käyttää.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 2.9.2008
  2. Liisa Ahtee, Martti Attila ym.: Farmakologia ja toksikologia. Medicina, 2001. ISBN 951-97316-1-X. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]