Ruotsin–Norjan sota (1814)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ruotsin–Norjan Sota, joka tunnetaan myös nimillä Sota Norjaa vastaan (ruots. Fälttåget mot Norge), Sota Ruotsin kanssa (norj. Krigen med Sverige) ja Norjan itsenäisyyssota oli vuoden 1814 kesäkuussa Norjan ja Ruotsin välillä käyty sota. Sota päättyi Norjan tappioon minkä jälkeen Norja liitettiin osaksi Ruotsi-Norjaa

Ruotsin-Norjan Sota
Osa Napoleonin sotia
Lierin taistelu
Lierin taistelu
Päivämäärä:

26. heinäkuuta – 14. elokuuta 1814

Paikka:

Norja

Lopputulos:

Ruotsin voitto

Osapuolet

Norjan kuningaskunnan vuosina 1814–1821 käytössä ollut lippu. Norjan kuningaskunta

Ruotsin lippu Ruotsi

Komentajat

Kristian VIII
Johannes Sejersted
Frederick von Haxthausen

Kaarle XIII
Kaarle XIV Juhana

Vahvuudet

30 000 miestä
8 kenttätykkiä
7 prikiä
150 tykkivenettä

45 523 miestä
117 kenttätykkiä
5 frikaattia
24 pienempää alusta
60 tykkivenettä

Tappiot

Alle 500 kuollut ja haavoittunut.

Alle 500 kuollut ja haavoittunut.

Tappioiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 1814 kirjoitetussa Kielin sopimuksessa Tanska-Norjan kuninkaan Frederik VI:n täytyi luovuttaa Norja Ruotsille. Tämä johtui siitä, että Ranska, jonka liittolainen Tanska-Norja oli, kärsi tappion Napoleonin sodissa. Norja ei hyväksynyt sopimusta ja 26. heinäkuuta Ruotsi hyökkäsi Norjaan.

Sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkivaltaisuudet alkoivat 26. heinäkuuta Ruotsin laivaston hyökäyksellä Hvalerissa. Norjan armeija evakuoitiin ja alukset onnistuivat pakenemaan, mutta ne eivät enää taistelleet sodassa. Ruotsin armeijan tärkein hyökkäys rajan yli tapahtui Haldenissa. Ruotsin armeija ohitti ja piiritti Fredrikstenin linnoituksen ja etenivät pohjoiseen samalla, kun 6 000 sotilasta nousi maihin Kråkrøyssa Fredrikstadin lähellä.

Norjan armeija onnistui pysäyttämään Ruotsin hyökkäyksen Lierissä 2. elokuuta ja toisen kerran Matrandissa 5. elokuuta. 3. elokuuta kuningas Kristian VIII saapui rintamalle ja hänet suostuteltiin vaihtamaan taktiikkaansa ja käyttämään Rakkestadiin sijoitetut joukot vastahyökkäykseen ruotsalaisia vastaan. Käsky vastahyökkäykseen annettiin 5. elokuuta, mutta peruutettiin muuteman tunnin jälkeen. Norjalaiset joukot perääntyivät Glomma-joen yli Langnesissa. Viimeinen suuri taistelu käytiin 9. elokuuta sillanpäässä Langnesissa, jossa ruotsalaiset joukot ajettiin pois. Ruotsi pääsi kuitenkin voitolle Kjølbergin sillan taistelussa 14. elokuuta. Taistelun jälkeen Ruotsilla oli tyhjä tie Norjan pääkaupunkiin Kristianiaan.

Vaikka Norja oli voittanut Langnesissa, kummallekkin osapuolille oli selvää, että Norja tulisi häviämään. Norja suostui neuvottelemaan Ruotsin kanssa, koska sota oli vaikeuttanut sen raha-asioita. Kummatkin osapuolet olivat kiinnostuneita lopettamaan sodan pikaisesti.

Normaalille norjalaiselle sotilaalle sota näytti huonosti valmistellulta ja huonosti taistellulta. Norjan häviöstä syytettiin Kristian VIII:tä ja kenraali Frederik von Haxthausenia, joista jälkimmäistä syytettiin maanpetoksesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Angell, Henrik: Syv-aars-krigen for 17. mai 1807–1814, s. 219. Kristiania: Aschehoug, 1914.
  • Dyrvik, Ståle; Feldbæk, Ole: Aschehoughs Norgeshistorie – Mellom brødre – 1780–1830, s. 159. 7. Oslo: H. Aschehough & Co, 1996.
  • http://urn.nb.no/URN:NBN:no-nb_digibok_2007042600002
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Swedish–Norwegian War (1814)