Rudolf Molnár

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rudolf Molnár (14. elokuuta 1915 Budapest14. toukokuuta 2003 Turku) oli unkarilainen teologian tohtori joka asui vuodesta 1957 alkaen Suomessa. Hän oli kirkkoherrana sekä Unkarissa että Suomessa ja hän toimi myös unkarin kielen opettajana ja kääntäjänä.[1]

Molnár pääsi ylioppilaaksi 1933. Hän opiskeli teologiaa Sopronin yliopistossa ja vuonna 1938 hänet vihittiin papiksi. Hän työskenteli sitten Budapestissa evankelisen kirkon Deáktérin seurakunnassa. Molnár tuli Suomeen 1941 opintomatkalle. Hän jäi Suomeen jatkosodan ajaksi ja oli Yleisradion palveluksessa. Hän meni naimisiin 1942 suomalaisen teologi Elmi Heikiön kanssa. Molnár palasi 1944 perheineen Budapestiin. Hän väitteli teologian tohtoriksi 1947 ja toimi sitten Monorin seurakunnan kirkkoherrana.[1]

Molnár muutti Suomeen 1957. Hän toimi Turun yliopiston unkarin kielen lehtorina ja oli Turun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran apulaisena ja Turun evankelisluterilaisten seurakuntien väliaikaisena sairaalapappina. Molnár oli sitten Maskun kirkkoherrana 1964–1978 ja hän oli myös Tampereen yliopistossa unkarin kielen opettajana 1965–1974. Hänestä tuli unkarilaisen Sopronin yliopiston riemutohtori vuonna 1997. Molnár toimi myös kääntäjänä kääntäen uskonnollista kirjallisuutta unkarin kielestä suomen kielelle ja päinvastoin. [1][2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lutherin kirkko Unkarissa. Kirjapaja, Helsinki 1944
  • Kun elämä valkenee : hartauspuheita. Otava 1945
  • A finn evangéliumi mozgalom elözményei és kialakulása. Fébé evangélikus diakonissza egyesület Könyvkiadóvállalata, Budapest 1947
  • Ainoa ratkaisu : unkarilaisia saarnoja ; toim. Elmi Molnár, Rudolf Molnár. Kirjapaja, Helsinki 1958
  • Unkarin raamatunkäännösten vaiheita. Porthan seuran toimituksia, Yleistajuisia julkaisuja 2. Turku 1964
  • Maskun kirkko - Masku kyrka - Masku Church ; toim. Rudolf Molnár ; julk. Maskun seurakunta. Masku 1985

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Zoltán Túróczy : Harhatie. Kirjapaja, Helsinki 1943
  • Zoltán Túróczy : Kannekirje Jumalan lapsia vastaan. Kuva ja sana, Helsinki 1944

Käännöksiä unkarin kielelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paavo Virkkunen : A harcoló finn hadsereg szelleme. A Magyar-Finn Társasá́g kiadá́sa, Budapest 1943 (alkuteos Suomen taistelevan armeijan henki)
  • K. V. Tamminen : Új reggel, új kegyelem. Györ 1943 (alkuteos Uusi aamu, uusi armo)
  • Paavo Virkkunen : Imádságos könyv : a keresztyénség fáradhatatlan imádkozóinak könyörgései. Fébé könyvkiadó vállalat, Budapest 1946
  • Hanna Rauta : Kedvesanyánk : az anyai szeretet regénye. Evangélikus evangélizáció, Budapest 1947
  • Hanna Rauta : Sipi-apó neveltje : regény. Fébé könyvkiadóvallalat kiadása, Budapest 1948 (alkuteos Sipi-vaarin kasvatti)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]