Rotermannin kortteli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rotermann Quarter in Tallinn (7954402850).jpg
Rotermanni 20110424 03.jpg

Rotermannin kortteli on Tallinnan vanhankaupungin, sataman ja Viru-aukion välissä sijaitseva kortteli. Se on historiallisesti hyvin tärkeällä alueella. Viru-aukiolla kohtasivat Tarttoon, Narvaan ja Pärnuun johtavat tiet, ja virallisesti risteys on myös Tallinnan keskipiste. Historiallisten rakennusten keskittymisen määrää voi verrata Tallinnan vanhaan kaupungin kanssa.

Rotermannin kortteli 1800-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotermannin kortteli on saanut nimensä Rotermannin tehtaista, jotka perustettiin alueelle 1800-luvulla. Yhtiön perusti vuonna 1829 Christian Abraham Rotermann. Ensimmäinen liike oli kauppapiha, missä valmistettiin, välitettiin ja myytiin rakennusalan tavaroita. Alun perin Rotermannin myymälän tontteja oli eri puolilla kaupunkia, C. A. Rotermannin poika Christian Barthold Rotermann myöhemmin keskitti koko yhtiön Rotermannin kortteliin. 1850-luvulla valmistui vanhin tähän asti säilynyt rakennus - Viru-aukion ja Mere bulevardin kulmassa sijaitseva Rotermannin tavaratalo, joka myöhemmin on ollut monien koulujen käytössä, viimeksi siellä toimi Tallinnan pedagoginen yliopisto. Tontin meren­puoleiseen reunaan rakennettiin tärkkelystehdas, joka syttyi palamaan vuonna 1880. Vuonna 1879 valmistui höyrysaha ja työpaja.

Korttelissa oli myös muita yrityksiä. Vuonna 1875. rakennettiin Mere bulevardin viereen tislaamo, josta tuli veljesten Laskutus ja Alexander Rosen johdolla Viron (Eesti Wabariik- EW) menestystarina. Rosen & Co, laadukasta pirtua myytiin kaikkialla Venäjällä ja muualla Euroopassa. Vuonna 1887 C. B. Rotermann perusti Hobujaaman kadulle makaronitehtaan. Vuotta myöhemmin rakennettiin arkkitehti Rudolf Knüpfferin suunnitelman mukaan Mere bulevardin viereen uusi liikerakennus ja mylly, josta tuli Tallinnan suurin. 1890-luvulla rakenneltiin Rotermannin myymälän piha puolelle kolme tiilillä päällystettyä kalkkikivistä rakennusta - uusi rakennus sahalaitokselle, villateollistukselle ja mylly­koneiden tehtaalle.

Vuosina 1900-1918[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alussa Rotermann-yhtiö laajeni nopeasti. Vuonna 1902 nousi korkea savupiippu, joka on edelleen Rotermannin korttelin maamerkki. Vuonna 1904 valmistui viljan nosturi ja mylly, vuonna 1905 moderni viisikerroksinen ryynimylly. Vuonna 1908 valmistui baltian­saksalaisen insinööri Ernst Boustedtin suunnittelema suolavarasto, joka on yksi erikoisimmista tähän päivään asti säilynyt kalkki­kivi­rakennuksista Virossa. Vuosina 1910 ja 1911 rakennettiin Mere bulevardin vieressä sijaitsevan Rotermannin puisen omakotitalon paikalle jugend-tyylinen tiilirakennus. Rakennuksen arkkitehtonisen ratkaisun tekijänä pidetään kuuluisaa suomalaista arkkitehtia Eliel Saarista. Vuonna 1911 valmistui uusi jugendtyylinen porttirakennus. Vuonna 1912 avattiin leipätehdas, joka oli nykyaikaisin leipätehdäs koko Venäjällä.

Viron ensimmäinen itsenäisyyskausi 1918-1940[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuohunta ja sotien aika 1918-1920 vaikutti myös Rotermannin kortteliin. Monet hylätyt rakennukset purettiin. Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana 1918-1939 Rottermannin kortteli sai osansa taloudellisista nousuista ja laskuista. Vuonna 1921 tuli uudeksi tehtaan johtajaksi C. B. Rotermannin poika Christian Ernst August Rotermann, jonka johdolla kortteliin perustettiin Viron ensimmäiset autojen myyntitoimistot. AS Rotermannille 1920-luku oli valtavan menestyksen aika. Merkittävä takaisku tuli kuitenkin vuonna 1930, kun suuri tulipalo tuhosi suurimman osan yrityksen vilja­varastoista. Paloa sammutettiin kaksi viikkoa. Kuitenkaan yhtiö ei antanut periksi, ja toimintaa jatkoi. Vuosina 1920-1930 sijaitsi Rotermannin korttelissa lisäksi jauho- ja leipä­teollisuutta, vielä puuteollisuutta, kattohuopatehdas, saha, villatehdas, raa’an pellavan puhdistuslaitos, posliini- ja lasityöpaja, kudonta­työpaja, kylmähuone ja Rosen & CO " Tallinna Viinavabrik ", joka tarjosi ensimmäisenä Virossa erittäin runsasta valikoima alkoholijuomia. Laadittiin suunnitelmia, joiden mukaan Viru-aukio olisi rakennettu edustavammaksi, mutta toinen maailmansota tuli väliin.

Neuvostoliiton valtakausi 1940-1991[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton miehitys toi mukaan suuret rakenneuudistukset Rotermannin korttelissa. Kaikki yksityiset yritykset kansallistettiin. Rosen & Co:n tislaamosta tuli Pirtun Puhdistus Tehdas, Rotermannin Tehtaat nimitettiin kuuluisan kommunisti­poliitikon mukaan Viktor Kingisseppin Viljayhdistykseksi. Saksan miehityksen aikana 1941-1944 palautettiin yhtiöt monelle entiselle omistajalle ja Rotermannin tehtaat kunnostettiin, mutta tuotanto­mahdollisuudet olivat sodan aikana hyvin rajalliset. Tallinnan pommitukset eivät jääneet koskematta myös Rottermannin korttelia ja sen ympäristöä. Pommitus tuhosi myös Narvan tie alussa olleen taidemuseon ja Mere bulevardin alussa olleen elokuvateatterin "Grand Marina." Vuonna 1944 jatkui Neuvostoliiton miehitys, joka johti huonolaatuisten sivurakennusten rakentamiseen ja kaupungin huollon ja puhdistuksen puutteeseen. Miehityksen aikana Rotermannin korttelin tärkein teollisuus­laji oli leipäteollisuus. Tuotanto Yhtiö "Leibur" käytti Hobujaaman rakennusta leivän tekoon vielä 1980luvun lopussa

1970-luvun alussa suunniteltiin Tallinnan keskustaan radikaali jälleenrakennussuunnitelma. Sen mukaan piti Viru hotellista suoraan satamaan kulkea poikkeuksellisen laaja jalan­kulku­bulevardi, jonka tieltä suuri osa Rotermannin korttelia olisi purettu. Onneksi suunnitelma kohtasi arkkitehtien vastustusta vuonna 1981, eikä sitä vahvistettu. Vuonna 1980 rakennettiin kortteliin Tallinnan pääpostirakennus, jolla on neliön muotoinen pohjapiirros. Rotermannin korttelin Neuvostoliiton aikaiset miljöön muutokset on myös ikuisesti kirjattu maailman kulttuurihistoriaan. Rapistuvassa teollisuusalusessa kuvattiin iso osa Andrei Tarkovskin elokuvasta "Stalker". Arvokkaat vanhat teollisuusrakennukset yhdessä täysin erilaisten neuvostoliittolaisten teollisuusrakennusten kanssa aiheuttivat kontrastin, jotka luovat ilmeikkäät piirteet Tarkovskin filosofiselle elokuvalle.

Viron toisen itsenäisyyskauden alku 1991-2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viro kehitystä itsenäistymisen jälkeen symboloivat hyvin muutokset Tallinnan keskustassa. Rotermannin korttelikaan ei pysynyt koskemattomana. Neuvostoajalla oli ollut korttelille tuhoisa vaikutus, ja sitä seuranneella epävarmalla 1990-luvulla rakennukset rapistuvat niin paljon, että korjaukset näyttivät epärealistisilta. Ahtri-kadun jälleenrakentamisen mukana leikattiin korttelista erikseen Rotermannin korttelin sataman osuus eli Rotermannin suola­varasto. Suola­varasto jälleenrakennettiin vuonna 1996, nykyään rakennuksessa sijaitsee Viron arkkitehtuurin museo. Vuonna 2001 avattiin korttelissa elokuvateatteria Coca Cola Plaza, jossa on 11 salia. Samana vuonna Rottermanni kortteli alue nimitettiin miljööltään arvokkaaksi alueeksi. Kulttuuriperinnön säilyttämisen vision mukaan vanhassa teollisuus­korttelissa voisi olla rinnakkain sovussa uusia käyttöjä löytyneet vanhat teollisuusrakennukset ja laadukas moderni arkkitehtuuri. Uusien rakennusten korkeus on rajoitettu viljanosturin harjakorkeuden mukaan (24 m). Rajoitus oli sovussa kehitysyhtiöiden suunnitelmien kanssa ja pian alkoi Rotermannin korttelin rakennusbuumi.[1]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotermannin korttelista on kehittynyt kaupunkitila, jossa on ainutlaatuinen arkkitehtuuri ja aktiivinen kaupungin syke. Kehittäjä Rotermannin City OY:n kumppanit ovat olleet kahdeksan vuoden aikana arkkitehtitoimistot Kosmos, KOKO Arkkitehdit, Alver Arkkitehdit, Teigar Sova Arkkitehdit, HG Arkkitehtuuri ja arkkitehti Emil Urbel. Kunnostetut on Rotermannin jauhovarasto, ryyni­mylly, puusepän työpaja ja koemylly, uudelleen rakennettu neliosainen talo (arkkitehtoninen ratkaisu arkkitehtitoimistolta Kosmos) sekä Vanha jauho­varasto, joka on atriumilla yhdistetty uuteen jauho­ varastoon (HG Architecture). Alver Arkkitehtien projektin mukaan on 2013 vuonna valmistumassa Rotermannin kymmenes rakennus. Korjausta odottavat vielä useat Rotermannin historialliset teollisuus­rakennukset kuten nosturitalo, tarkastusalikäytävä­talo, leipä­tehdas sekä vehnä- ja ruismyllyt. Uuden nimen ovat saanut Rotermannin ja Rosen kadut, ja korttelin keskipisteeksi on tullut Rotermannin aukio. Korttelin takapiha on autoton alue, autojen pysäköinti paikat on Rotermannin korttelin alla, jonne kulku on Ahtri-kadulta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rotermannin kortteli.