Rosebudin taistelu
Rosebudin taistelu | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Yhdysvaltain intiaanisotia | |||||||||
Battle on the Rosebud River
| |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Komentajat | |||||||||
Vahvuudet | |||||||||
~noin 700-1 500 [1] |
~noin 1 300 | ||||||||
Tappiot | |||||||||
~10-13 |
~32-100 |
Rosebudin taistelu käytiin 17. kesäkuuta 1876 Rosebud-joen ylävirralla. Taistelussa Hullun Hevosen johtamat sioux- ja cheyenne-intiaanit löivät George Crookin johtamat Yhdysvaltain armeijan joukot. Tappiot olivat molemilla puolilla kevyitä, mutta yhdysvaltalaiset menettivät lähes kaikki ammuksensa ja joutuivat perääntymään samaa reittiä kuin olivat tulleet, eikä Crook koskaan ehtinyt everstiluutnantti Custerin joukkojen avuksi.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sota lakota- cheyenne- ja arapaho-intiaaneja vastaan oli käynnissä jo vuoden 1876 helmikuussa. Tuolloin prikaatinkenraali Crook johti kymmentä komppaniaa ratsuväkeä ja kaksi jälkaväkeä sotaretkelle Istuvaa Härkää ja tämän cheyenneliittolaisia, jotka kieltäytyivät lähtemästä Powder Riverin mailta, vaikka kaikki intiaanit olivat saaneet käskyn ilmoittautua intiaaniasiamiehille. Sotaretki loppui kuitenkin jo saman vuoden maaliskuussa ankaran ilmaston vuoksi. Suuremman kevätoperaation johdossa oli prikaatinkenraali Alfred H. Terry. Suunnitelmiin kuului, että Terryn joukot lähtisivät Fort Abraham Lincolnista Powder Riverin suuta kohti noin 900 miehen kanssa, ja Crook taas Fort Fettermanista yhtä suuren joukon kanssa. Crookin ja Terryn oli tarkoitus ajaa intiaanit kohti Big Hornin laaksoja, kun eversti Gibbon 400 miehen kanssa menisi Yellowstonen pohjoispuolelle. Suunnitelman tarkoituksena oli, että näiden kolmen kolonnan liikkeet saisivat suuren osan vihamielisistä intiaaneista palaamaan intiaaniasiamiesten luokse. Koska kenraali Terry oli kokematon intiaanisodissa, mukaan lähti myös everstiluutnantti George Armstrong Custer. [2] Yhdysvaltalaisilla oli käytössään myös suuret määrät crow- ja arikara-tiedustelijoita.
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Crook, mukanaan noin tuhat sotilasta sekä kuusikymmentä intiaanitiedustelijaa, oli leiriytynyt Rosebud-joen ylävirralle. Myös Hullun Hevosen joukot olivat leiriytyneet noin seitsemäntoista mailin päähän pohjoiseen. 17. kesäkuuta 1876 Hullun Hevosen johtamat joukot hyökkäsivät varoituksetta Crookin joukkojen kimppuun. Yhdysvaltalaiset joutuivat pahasti hyökkäyksen yllättämiksi (Crook oli pelaamassa korttia ja sotilaat söivät aamiaista kun intiaanit hyökkäsivät) ja menettivät taistelussa lähes kaikki ammuksensa. Kuusi tuntia kestäneen taistelun jälkeen Crookin joukkojen oli vetäydyttävä samaa reittiä kuin olivat tulleet, ja he palasivat leiriinsä Goose Creekin, missä Crook joutui pysymään vielä seitsemän viikkoa odottaen täydennyksiä.
Osapuolten tappioissa on eroja eri lähteiden välillä, mutta ne olivat molemmin puolin kevyitä. Crook itse raportoi menettäneensä 32 miestä kuolleina ja 21 haavoittuneina, mutta joissain lähteissä on puhuttu myös 57 [3] tai jopa sadasta [4] kaatuneesta. Kaatuneiden intiaanien määräksi Crook ilmoitti 13.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet ja viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Colin F. Taylor & William C. Sturtevant: The Native Americans, s. 87-89. Salamander Books, 1991. ISBN-951-20-4749-7