Romulus ja Remus

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Romulus)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusanat ”Romulus” ja ”Remus” ohjaavat tänne. Nimen "Romulus" muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla. Remus-nimisestä kuusta kerrotaan artikkelsisa Remus (kuu).
Romulus ja Remus yhdessä heitä ruokkineen suden ja heidät adoptoineen paimenen (oik.) kanssa

Romulus ja hänen kaksosveljensä Remus olivat roomalaisen mytologian mukaan Rooman kaupungin perustajat. He olivat sodanjumala Marsin ja papitar Rhea Silvian poikia. Romulusta pidetään myös Rooman ensimmäisenä kuninkaana. Veljekset perustivat Rooman tarun mukaan 21. huhtikuuta 753 eaa. He riitautuivat kaupunkinsa perustamisesta, ja Romulus tappoi Remuksen.

Rooman perustamistarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Rooman perustamistarina
Capitolinuksen susi, tekijä tuntematon: Naarassusi imettää Romulusta ja Remusta. Alkuperäinen patsas on etruskilainen, mutta nykyaikaan on säilynyt sen keskiaikainen jäljennös, johon lapset on lisätty jälkikäteen legendan vaikutuksesta.

Tarun mukaan Romulus ja Remus olivat troijalaisen Aeneaan ja edelleen Alba Longan latinalaisten kuninkaan Numitorin jälkeläisiä. Kuningas Numitorin oli syössyt valtaistuimelta hänen julma veljensä Amulius, kun Numitorin tytär Rhea Silvia oli synnyttämässä.[1] Rhea Silvia oli Vestan neitsyt, jonka sodanjumala Mars oli tehnyt raskaaksi, niinpä kaksospojat olivat puolittain jumalia. Uusi kuningas Amulius määräsi pojat hukutettavaksi. Palvelijatar pani pojat koriin ja laski Tiberjoen vietäväksi. Naarassusi löysi heidät Palatiumkukkulan juurella sijainneesta kosteikosta ja ruokki heitä luolassaan. Sen jälkeen paimen Faustulus ja hänen vaimonsa Acca Larentia ottivat heidät huostaansa.[2] Kun kaksoset olivat riittävän vanhoja, he saivat selville alkuperänsä ja palauttivat tukijajoukkojensa avulla Alba Longan valtaistuimen Numitorille.[3]

Romulus ja Remus jättivät Alba Longan perustaakseen oman kaupungin paikalle, josta heidät oli löydetty. He valitsivat kumpikin oman paikkansa ja pyrkivät selvittämään enteiden avulla, kumpi oli parempi. Romulus vei voiton ja julistautui kaupungin perustajaksi. Hän kynti kaupunkinsa ympäri vaon, kuten etruskien tapana oli. Kun Remus hyppäsi pilkallisesti vaon yli, Romulus surmasi veljensä.[2] Romuluksen nimestä juontuu näin kaupungin nimi. Koska kaupungissa ei ollut naisia, Romulus kutsui sabiinilaisia juhlaan ja varasti heidän naimattomat tyttärensä, josta seurauksena oli roomalaisten ja sabiinien yhdistyminen.[3]

Romuluksen kuningasaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romulus ja sabiinien kuningas Tatius hallitsivat yhdessä viiden vuoden ajan, kunnes Tatius kuoli. Romulus hallitsi Roomaa 38 vuoden ajan. Sen jälkeen hän katosi myrskyssä, ja hänen julistettiin varjelevan Roomaa taivaasta käsin Quirinus-jumalana.[3]

Vaikka Romulusta ei ollutkaan todellisuudessa olemassa, hänen tiliinsä on historiankirjoituksessa pantu kaupungin kulttiin ja hallintoon kuuluvia ilmiöitä, perustamisen lisäksi esimerkiksi Rooman väestön jakaminen kolmeen tribukseen (Tities, Ramnes ja Luceres). Kaupungin ensimmäinen armeija oli Romuluksen aikana 3000 jalkamiehen ja 300 ratsumiehen suuruinen. Romuluksen kerrotaan myös nimittäneen ensimmäiset senaattorit.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Founding of Rome. Viitattu 26.1.2010
  2. a b c Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 84–87. Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
  3. a b c Myths and Legends- Rome, the Wolf, and Mars, About.com. Viitattu 1.3.2017
Edeltäjä:
--
Rooman kuningas
 
Seuraaja:
Numa Pompilius