Robert Hooke
| Robert Hooke | |
|---|---|
 Taiteilijan näkemys Hookesta. Yhtään varmasti Hookea esittävää muotokuvaa ei ole säilynyt. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. heinäkuuta 1635 Freshwater, Wightsaari, Englanti |
| Kuollut | 3. maaliskuuta 1703 (67 vuotta) Lontoo, Englanti |
| Kansalaisuus | Britannia (alamainen) |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Thomas Willis, Robert Boyle ja Christopher Wren |
| Oppilaat | Edmond Halley |
| Tutkimusalue | Mekaniikka, fysiikka, kemia, biologia, arkkitehtuuri, tähtitiede, maanmittaus, matematiikka ja materiaalitiede |
| Tunnetut työt | Hooken laki |
 Nimikirjoitus |
|
Robert Hooke (18. heinäkuuta 1635 – 3. maaliskuuta 1703lähde?) oli englantilainen fyysikko, tähtitieteilijä ja monialainen tutkija. Hän oli yksi suurimmista 1600-luvun kokeellisista tieteilijöistä. Hänellä oli tärkeä osa luonnontieteellisessä vallankumouksessa.lähde?
Hooken työelämäaika jakautuu kolmeen jaksoon: tiedemieselämän taloudellisesti vaikeat varhaisvuodet, vuoden 1666 Lontoon palon jälkeiset työteliäät ja vakavaraiset vuodet sekä sairauksien ja ammatillisen kilpailun leimaamat myöhäiset vuodet.lähde?
Hooke työskenteli tai oli kirjeenvaihdossa aikansa tunnetumpien tutkijoiden kanssa, jotka edustivat monia tieteenaloja. Näihin kuuluivat Christiaan Huygens, Antoni van Leeuwenhoek, Christopher Wren, Robert Boyle ja Isaac Newton.[1]
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hooken mukaan on nimetty hänen keksimänsä kiinteiden aineiden kimmoisuutta koskeva Hooken laki. Hän paransi myös kaukoputkea ja mikroskooppia sekä havaitsi mikroskoopillaan ensimmäisenä kasvien koostuvan soluista[2] Hän esitti valon etenevän poikittaisena aaltoliikkeenä[2], joskin tämä voitiin todistaa vasta 1800-luvullalähde?.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hook opiskeli Oxfordin yliopistossa ja oli samalla useita vuosia Robert Boylen apulaisena. Hän oli vuodesta 1663 Royal Societyn jäsen ja vuodesta 1664 geometrian professori Lontoon Gresham Collegessa. Vuosina 1677–1682 hän oli Royal Societyn sihteerinä.[3]
Monet Hooken havainnot ja keksinnöt jäivät keskeneräisiksi. Vaikka hän oivalsi valon leviämisen tapahtuvan aalloilla, jotka ovat etenemissuuntaa vastaan kohtisuorat, ajatuksen kehittely jäi kesken.[3]
Hooke paransi monen tärkeän laitteen rakennetta ja suunnitteli uusia. Hänen ensimmäisiä ja tärkeimpiä mekaanisia keksintöjään on spiraalivieterin yhdistäminen taskukellon heilariin. Hän keksi väkiviinapintavaa’an sekä teleskooppiin eräänlaisen himmennyslasin, jonka rakenne perustui siihen, että valo himmenee heijastuksen kautta. Muutenkin hän kiinnitti huomionsa sekä kaukoputken että mikroskoopin kehittämiseen ja myös käytti niitä havaintojen tekoon. Siten hän esimerkiksi huomasi, että Jupiter ja Mars pyörivät akselin ympäri. Hän teki mikroskooppisia havaintoja, muun muassa näki ensimmäisenä kasvin solurakenteen, vaikka hänellä oli siitä vielä virheellinen käsitys. Havaintonsa hän keräsi teokseen Micrographia or some philosophical description of minute bodies (1665). Hän keksi myös minimilämpömittarin, lämpömittarin meren syvyyksien lämpötilan tutkimiseksi (batometri), pyöräilmapuntarin. Hän teki putoamiskokeita todistaakseen niiden avulla maan pyörimisen ja huomasi ohuissa kidelevyissä syntyvät interferenssivärit.[3]
Hookin kuoleman jälkeen julkaistiin hänen tutkimuksiaan nimellä Posthumous works (toim. R. Waller 1705) ja Philosophical experiments and observations (toim. W. Derham, 1726).[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Regents of the University of California (englanniksi)
- ↑ a b Otavan iso Fokus, 2. osa (Em–Io, art. Hooke, Robert, Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4
- ↑ a b c d Hooke, Robert, Tietosanakirja osa 3, palsta 570, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1911
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert Hooke Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
