Robert Hooke
| Robert Hooke | |
|---|---|
 Taiteilijan näkemys Hookesta. Yhtään varmasti Hookea esittävää muotokuvaa ei ole säilynyt. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. heinäkuuta 1635 Freshwater, Wightsaari, Englanti |
| Kuollut | 3. maaliskuuta 1703 (67 vuotta) Lontoo, Englanti |
| Kansalaisuus |
 Englanti |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Thomas Willis |
| Oppilaat | Edmond Halley |
| Tutkimusalue | Mekaniikka, fysiikka, kemia, biologia, arkkitehtuuri, tähtitiede, maanmittaus, matematiikka ja materiaalitiede |
| Tunnetut työt | Hooken laki |
 Nimikirjoitus |
|
Robert Hooke (18. heinäkuuta 1635 – 3. maaliskuuta 1703) oli englantilainen fyysikko ja monilahjainen tutkija. Hän oli yksi suurimmista 1600-luvun kokeellisista tieteilijöistä. Hänellä oli tärkeä osa luonnontieteellisessä vallankumouksessa.
Hooken työelämäaika jakautuu kolmeen jaksoon: tiedemieselämän taloudellisesti vaikeat varhaisvuodet, vuoden 1666 Lontoon palon jälkeiset työteliäät ja vakavaraiset vuodet sekä sairauksien ja ammatillisen kilpailun leimaamat myöhäiset vuodet.
Hooke työskenteli tai oli kirjeenvaihdossa aikansa tunnetumpien tutkijoiden kanssa, jotka edustivat monia tieteenaloja. Näihin kuuluivat Christiaan Huygens, Antoni van Leeuwenhoek, Christopher Wren, Robert Boyle ja Isaac Newton.[1]
Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hooke tunnetaan parhaiten kiinteiden aineiden kimmoisuutta koskevan Hooken lain keksijänä. Hän paransi myös kaukoputkea ja mikroskooppia sekä havaitsi mikroskoopillaan ensimmäisenä kasvien koostuvan soluista[2] Hän esitti myös valon etenevän poikittaisena aaltoliikkeenä[2], joskin tämä voitiin todistaa vasta 1800-luvulla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Regents of the University of California (englanniksi)
- ↑ a b Otavan iso Fokus, 2. osa (Em–Io, art. Hooke, Robert, Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert Hooke Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
