Ripovuori
Ripovuori on Huittisten Sammun kylässä sijaitseva kallio, joka kohoaa noin 34 metriä viereisen Kokemäenjoen pinnan yläpuolelle. Merenpinnasta sen korkeus on 77 metriä.
Ripovuoren huipulta avautuu näköala Kokemäenjokilaakson laajojen viljelysaukeiden kulttuurimaisemaan, joka levittäytyy sen ympärillä kaikkiin ilmansuuntiin. Ripovuoren länsipuolella sijaitsee Kokemäenjoen tekemän mutkan muodostama leveä Karhiniemen niemi. Kallion jyrkkä lounaisrinne on luonnonsuojelualuetta, jossa kasvaa merkittävää kulttuurivaikutteista ketokasvillisuutta.[1]
Kokoontumispaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ripovuori on ollut vuosisatojen ajan suosittu nuorison kokoontumispaikka ja kalliolle on aikoinaan keräännytty seuraamaan myös pääsiäisaamun auringonnousua. Kansanperinteen mukaan kirkas pääsiäisyö tiesi hyvää satovuotta.[2][3] Nykyään Ripovuorella pidetään vuosittain Huittisten kaupungin sekä seurakunnan järjestämä uudenvuodenvastaanotto, johon liittyy muun muassa kokkotulien polttoa. Tämä perinne on saanut alkunsa 1990-luvun jälkipuoliskolla.[4]
Ripovuoren tanssilava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen tanssilava Ripovuorella oli jo 1900-luvun alussa, mutta matkailukohteeksi sitä alettiin kehittämään vasta vuonna 1939.[2][5] Vuotta myöhemmin aloitti toimintansa paikallisen aseveliyhdistyksen rakentama tanssilava, joka sodan jälkeen siirtyi sotainvalidien haltuun. Suositulla lavalla järjestettiin tansseja aina vuoteen 1998 saakka, jolloin se tuhoutui tulipalossa.[6][5] Vuonna 1980 humppayhtye Kaisa & Kumppanit levytti Ripovuorelle oman nimikkokappaleen.[7]
Esihistoria ja kansanperinne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ripovuoren huipulla on ollut myös pronssikautisia hautaröykkiöitä eli hiidenkiukaita. Ne ovat kuitenkin tuhoutuneet ihmisen toiminnan johdosta 1900-luvun alkupuolella, eikä niitä ehditty milloinkaan tutkimaan. Viimeiset hiidenkiukaat hävisivät 1940-luvulla Ripovuoren tanssilavan rakentamisen yhteydessä.[5] Ripovuoren läheisyydessä sijaitsee Räätikäsvuori, joka on yksi Satakunnan harvoista linnavuorista.[8] Myös Ripovuorta ovat jotkut tutkijat pitäneet viikinkiaikaisen puolustusjärjestelmän osana.[3]
Vanha kansanperinne liittää paikkaan useita erilaisia hiisi- ja jättiläistarinoita. Ne kertovat muun muassa hiisien asuttamasta luolasta sekä Ripovuoren jättiläisistä, jotka hajottivat Karhiniemessä sijainneen Huittisten ensimmäisen kirkon.[9][10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kokemäenjoen käyttötieto (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 31.5.2013
- ↑ a b Satakunnan kulttuuriympäristöt – Eilen, tänään, huomenna (s. 229) (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 31.5.2013
- ↑ a b Satakunnan arvokkaat maisema-alueet (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 31.5.2013
- ↑ Ripovuoren kokko polttaa Huittisen ja Vampulan yhteen 31.12.2008. Turun Sanomat. Viitattu 31.5.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Huittisten kaupunki/Ripovuori Viitattu 31.5.2013
- ↑ Satakuntalaiset kulttuuriympäristöt satakuntaliitto.fi. Arkistoitu . Viitattu 19.6.2020.
- ↑ Äänitearkisto[vanhentunut linkki] Viitattu 31.5.2013
- ↑ Museoviraston kulttuuriympäristörekisteriportaali (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 31.5.2013
- ↑ Försvann någonstans/Ripovuori Viitattu 31.5.2013.
- ↑ Esa Helanderin blogi 13.10.2010. Viitattu 31.5.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]