Riebeckiitti
| Riebeckiitti | |
|---|---|
 |
|
| Luokka | silikaattimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | Na2(Fe,Mg)5Si8O22(OH)2 |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | läpikuultava |
| Asu | sälöinen, neulamainen tai kuitumainen |
| Kidejärjestelmä | monokliininen |
| Lohkeavuus | täydellinen |
| Murros | epätasainen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 5–6 |
| Ominaispaino | 3,0–3,4 g/cm3 |
| Aiheesta muualla | |
Riebeckiitti eli riebekkiitti on natriumamfiboliryhmään kuuluva runsasnatriuminen mineraali, ja sen kemiallinen kaava on Na2(Fe,Mg)5Si8O22(OH)2. Se on kidejärjestelmältään monokliininen, ja sen kiteet ovat tavallisesti pitkiä prismakiteitä, joiden poikkileikkaus on timantinmuotoinen. Kiteet voivat olla myös säikeisiä, säteittäisiä ja keihäänkärjen, lehden tai pylvään muotoisia. Riebeckiitin kovuus on 5–6 ja ominaispaino 3,0–3,4. Sen lohkeavuus on täydellinen, kahteen suuntaan timantinmuotinen, ja murtuma on epätasainen ja sirpaleinen. Mineraali vaihtelee läpikuultavasta lähes läpikuultamattomaan. Riebeckiitti on nimetty saksalaisen tutkijan Emil Riebeckin (1853–1885) mukaan.
Riebekkiittiä muodostuu tavallisesti tummansinisinä, pitkänomaisista säikeittäisiin, kiteinä runsasnatriumisissa graniiteissa, syeniiteissä, rautamuodostumissa ja liuskeissa.[1]
Jotkin riebekkiitin muodot, kuten krokidoliitti, ovat asbestimaisia. Ailsa Craigin saarelta löydettävä riebekkiittigraniitti, ailsiitti, on arvokasta siitä tehtävien curling-kivien vuoksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ”Riebeckiitti”, Mineraalit ja jalokivet, s. 254. Suomeksi julkaissut Gummerus Kustannus Oy. Suomentanut Kalle Taipale. Gummerus. ISBN 978-951-20-8083-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Webmineral.com: Riebeckite Mineral Data (englanniksi)