Renée Maheux
Renée Maheu(x) (o.s. Anctil; 14. helmikuuta 1929 Québec City – 19. maaliskuuta 2007 Cowansville, Québec City) oli kanadalainen oopperalaulaja, äänialaltaan sopraano. Hän toimi myös toimittajana ja elämäkertakirjailijana. Hän opiskeli pianonsoittoa ja laulamista Montrealissa Raoul Jobinin ja Louise Andrén johdolla (1957–1960), sitten Bernard Diamantin johdolla (1960–1965). Roomassa häntä opettivat Maestra Fambri ja Giorgio Favaretto (1968–1970) sekä Pariisissa Pierre Bernac (1967–1968) ja Ré Koster (1971–1974). Musiikkitieteen kursseja hän sai Norbert Dufourcqilta Pariisissa.[1]
Debyyttinsä solistina Maheux teki vuonna 1959 Joseph Haydnin Luominen-oratorion esityksessä, jonka piti Françoys Bernierin johtama Québecin sinfoniaorkesteri. 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa hän esiintyi Kanadassa, Pariisissa, Lontoossa ja Roomassa. Hän oli ensimmäisiä Kanadassa ranskalaisia 1700-luvun kantaatteja esiin tuoneita taiteilijoita. Loukkaannuttuaan onnettomuudessa Jugoslaviassa Maheux keskittyi kirjoittamiseen ja journalismiin. Hän kirjoitti elämäkertateokset Raoul Jobinista sekä Pierrette Alariesta ja Léopold Simoneausta. Hän osallistui myös dokumenttielokuvien tekemiseen. Hänestä tehtiin Kanadan ritarikunnan jäsen vuonna 1990.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
