Reaktioaika

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Reaktioaika on se aika, joka kuluu ärsykkeen alkamisesta siihen, kun reaktiona ilmenevä toiminta alkaa.[1]

Yhdysvaltalaisilla lääketieteen opiskelijoilla tehdyssä kokeessa visuaaliseen ärsykkeeseen reagoinnin keskimääräiseksi ajaksi saatiin 0,247 sekuntia ja kuuloärsykkeeseen reagoinnin ajaksi 0,228 sekuntia. Miesten reaktioajat olivat keskimäärin noin 0,015 sekuntia lyhyemmät kuin naisten. Kuuloärsykkeeseen reagoidaan näköärsykettä nopeammin, koska kuuloärsyke tavoittaa aivot 8–10 millisekunnissa mutta näköärsykkeeltä siihen kuluu 20–40 millisekuntia.[2]

Pikajuoksun arvokisafinalisteilla reaktioaika eli lähtölaukauksen ja ensimmäisen liikahduksen välinen aika on miehillä parhaimmillaan keskimäärin noin 0,142 sekuntia ja naisilla 0,153 sekuntia.[3]

Liikenteessä reaktioajalla viitataan aikaan, joka kuljettajalta kuluu vaaran havaitsemisesta jarrupolkimen painamiseen. Tämä aika on yleensä vähintään yksi sekunti.[4]

Ihmisen reaktioajan on todettu ennustavan kuolleisuutta suhteellisen hyvin. Hidas reaktioaika liittyy kokonaiskuolleisuuteen kaikissa ikäryhmissä sekä yli 45-vuotiaiden sydän- ja verisuonitautikuolemissa. Tutkijat arvelivat tämän johtuvan siitä, että reaktioaika kuvastaa laajasti yksilön neuropsykologista toimintakykyä ja muuta terveyttä.[5]

Alkoholin nauttiminen heikentää reaktioaikaa kun alkoholin määrä veressä nousee 0,5 promilleen.[6]

Viesti etenee hermostossa nopeimmillaan noin 55 metriä sekunnissa. Suurikokoisten eläinten reaktioajat ovat pitempiä kuin pienikokoisten eläinten, koska suuren eläimen hermostossa edestakainen matka ihosta aivoihin ja takaisin lihaksiin on pitempi kuin lyhyen eläimen hermostossa. Esimerkiksi norsun ja päästäisen välillä tämä ero on satakertainen.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: reaktioaika. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus.
  2. Aditya Jain, Ramta Bansal, Avnish Kumar, KD Singh: A comparative study of visual and auditory reaction times on the basis of gender and physical activity levels of medical first year students 2015. National Center for Biotechnology Information, U.S. National Library of Medicine. Viitattu 30.1.2020.
  3. Tønnessen E, Haugen T, Shalfawi SA.: Reaction time aspects of elite sprinters in athletic world championships PubMed. 2013. Viitattu 30.1.2020.
  4. Ajonopeus Liikenneturva. Viitattu 30.1.2020.
  5. Heikki Jantunen: Reaktioaikasi saattaa kertoa, elätkö vielä 15 vuoden kuluttua Verkkouutiset. 04.02.2014. Viitattu 30.1.2020.
  6. Kari Poikolainen: Alkoholihumala ja muita alkoholin välittömiä vaikutuksia Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 30.1.2020.
  7. Sindya N. Bhanoo: Big Animals, Slower Reflexes The New York Times. 5.7.2010. Viitattu 5.2.2020.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.