Rauno Bies
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten ammunta | |||
Olympialaiset | |||
Pronssia | Los Angeles 1984 | 25 m olympiapistooli |
Rauno Antero Bies (s. 30. lokakuuta 1961 Kuusankoski) on suomalainen kilpauransa päättänyt ampuja ja olympiamitalisti. Hän edusti seuratasolla Joensuun Ampujia.
Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bies aloitti ampumaharjoittelun isäpuolensa kannustamana Kuusankosken tehtaan kisoissa, missä hänen ilmapistoolituloksensa olivat jo alkuvaiheessa hyviä. Lahjakkuudeksi tunnistettu nuorukainen jatkoi ampumauraansa eteenpäin Kymenlaakson seurojen lääninleirille, missä hän tutustui 22-kaliiperiseen olympiapistooliin. Reaktionopeutta vaativa, kääntyvien maalitaulujen ja aikarajan laji tempaisi Biesin mukaansa välittömästi.[1]
22-vuotias rajavääpeli[1] Bies ampui olympiapistoolilla olympiapronssia Los Angelesissa 1984 tuloksella 591. Olympiamitali oli suomalaisen pistooliampujan ensimmäinen 20 vuoteen[1], ja Bies on edelleen viimeisin suomalainen olympiamitalin voittanut pistooliampuja. Biesin mitali useiden itäblokin maiden boikotoimissa olympiakisoissa ratkesi vasta uusinnassa saman tuloksen ampunutta brasilialaiskilpailijaa vastaan: Bies oli yllättynyt päästyään kilpailemaan mitalista huonona pitämällään peruskilpailun tuloksella.[1]
Bies suoritti varusmiespalveluksensa 17-vuotiaana ja kävi alaikäisenä Haminan reserviupseerikoulun. Usean muun ampumalajien taitajan tavoin hän työskenteli tämän jälkeen Puolustusvoimissa kuuden vuoden ajan. Bies on itse todennut olympiamitalinsa olleen mahdollinen Pohjois-Karjalan rajavartiolaitoksen mahdollistaman ammattilaisuuden ansiosta. Puolustusvoimat ei tosin kustantanut Biesin harjoittelupatruunoita, joita kului enimmillään 64 000 kappaletta vuodessa.[1] Hänen uraansa tuki myös lajiliiton puheenjohtajana toiminut vuorineuvos Kauko Rastas. Bies piti urheilu-urallaan huolta fyysisestä kunnostaan ja ampui peruskilpailussa parhaimmillaan 598 pistettä[1]. Kilpauransa Bies päätti vuonna 1988 pudottuaan Soulin olympiajoukkueesta.[1]
Urheilu-uran jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bies toimii Joensuussa kuntosali- ja muiden liikuntapaikkojen yrittäjänä.[1] Vuonna 2009 hänen omistukseensa siirtyi Joensuun keilahalli Mehtimäellä.[2] 1990-luvun alussa Biesillä oli aseiden maahantuontia harjoittanut yritys, joka kaatui lamaan[1]. Biesillä on kaksi lasta, ja hän on isoisä[1].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rauno Bies Olympedia. (englanniksi)
- Holopainen, Pekka: Poissa parrasvaloista: Rauno Bies. Urheilulehti, 12.8.2020, s. 52.