Ratinan lasitehdas
Ratinan lasitehdas toimi Tampereella Ratinanniemen kärjessä vuosina 1874–1877. L. J. Hammarénin johtama tehdas valmisti ikkunalasia ja pulloja.[1] [2]
Ratinan tehdas lopetti toimintansa jo kolmen vuoden kuluttua vaikeassa markkinatilanteessa.[3]
Tehtaan perustamisessa olivat aloitteentekijöinä Konstantin Hakulin ja proviisori Axel Tennberg. Tampereella toimi 1870-luvulla seitsemän olut- ja alkoholijuomatehdasta, jotka tarvitsivat tuotteitaan varten lasipulloja. Tehtaaseen saatiin osakkaiksi muitakin Tampereen porvareita ja kevättalvella 1874 tehdasta varten vuokrattiin Hatanpään kartanolta 4 tynnyrinalan kokoinen alue Ratinanniemen kärjestä. Tehdas perustettiin osakeyhtiönä.[4]
Lasitehtaan hirsinen tehdasrakennus oli kooltaan 25 x 25 metriä. Rakennuksessa sijaitsi kolmen potin toppa- eli sulatusuuni, silitys- ja kuivausuunit sekä leikkausosasto. Erillisessä pottikamarissa valmistettiin savesta potit, eli astiat joissa raaka-aineet sulatettiin lasiksi. Tehdas aloitti toimintansa 3. syyskuuta 1874. Ensimmäisenä toimintavuonna valmistettiin pulloja, kannuja, halstoopeja ja ikkunalasia. Ikkunalasista tuli sitten tehtaan päätuote. Lasimassa puhallettiin noin 50 senttimetrin korkuiseksi sylinteriksi, joka sitten leikattiin auki ja tasoitettiin silitysuunissa. Yhdestä sylinteristä tuli yksi ikkunaruutu. Tehdas kulutti paljon polttopuuta ja sen hankinnassa oli ongelmia koska tehtaalla ei ollut omia metsiä.[4]
Lasitehtaalla oli 17-20 työläistä, joista osa asui tehtaan rakennuksessa Ratinanniemellä. Hyttimestarina oli ruotsalainen Feltheim. Tehtaan toimitusjohtaja oli kauppias, myöhemmin kauppaneuvos Lars Johan Hammarén. Hänellä oli kuitenkin hoidettavanaan muitakin tehdaslaitoksia muun muassa Kyröskoskella joten lasitehtaan hoito jäi sivummalle.[4]
Tehtaan toiminta ei ollut kannattavaa ja niinpä se vuokrattiin vuoden 1876 lopulla hyttimestari Feltheimin pojalle, joka piti lasitehdasta käynnissä kevääseen 1877 saakka. Tehdasrakennus vuokrattiin sitten muihin tarkoituksiin kunnes kerran tulva hajoitti sen ja vei rakennuksen hirret Pyhäjärveen.[4]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Martti Helin : Ratinan lasitehdas 1874–1877. Tampereen kaupungin museolautakunnan julkaisuja 4. Tampere 1974
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Esine elää : Suomalaisia lasitehtaita (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tampereen keskustan rantojen käyttö 1700-luvulta lähtien, Tampereen kaupunki Maankäytön suunnittelu 2013, sivu 43
- ↑ Marko Saarinen : Viisi suomalaista taidelasitehdasta. Taiteen merkitys suomalaisen lasiteollisuuden historiassa. Historian pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 2015, sivu 26
- ↑ a b c d Tampereen lasiruukki 60 vuotta sitten, Aamulehti, 02.03.1934, nro 59, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot