Ratakrassi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ratakrassi
Lepidium densiflorum NPS-1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Krassit Lepidium
Laji: densiflorum
Kaksiosainen nimi

Lepidium densiflorum
Schrad.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ratakrassi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ratakrassi Commonsissa

Ratakrassi (Lepidium densiflorum) on ristikukkaiskasvien (Brassicaceae) heimoon, krassien (Lepidium) sukuun kuuluva ruohovartinen kasvilaji. Ratakrassi muistuttaa paljolti pihakrassia (Lepidium ruderale) ja rikkakrassia (Lepidium neglectum).[1]

Ratakrassi on joko yksi- tai kaksivuotinen kasvi ja voi kasvaa noin parikymmentä senttimetriä korkeaksi. Sen varsi on haarova ja kasvutavaltaan pysty. Alimmat lehdet ovat liuskoittuneita, mutta ne kuihtuvat ja karisevat aikaisin pois. Ylemmät lehdet ovat isohampaisia. Ratakrassin kukat sijaitsevat varren haarojen päissä tiiviissä ja pitkäperäisissä tertuissa, joiden yksittäiset kukat ovat pieniä. Kukkien terälehdet ovat hyvin pienet sekä mitättömät ja ne voivat toisinaan myös puuttua kokonaan. Ratakrassin hedelmät ovat pyöreähköjä, munanmuotoisia lituja, jotka voivat olla kapealti siipipalteisia. Ratakrassi kukkii kesäkuusta elokuuhun ja on lähes tuoksuton.[1]

Ratakrassi kasvaa erilaisilla joutomailla, kuten ratapihoilla sekä satamissa[1]. Suomessa ratakrassia on tavattu sieltä täältä, lähinnä Etelä-Suomesta[2].

Ratakrassin teiteellisen nimen lajinimi (densiflorum) viittaa kasvin tiiviisiin kukintoihin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Bankrassing (Lepidium densiflorum) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 19.3.2018.
  2. Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2016: Ratakrassi (Lepidium densiflorum) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 19.3.2018.