Ranskan presidentinvaali 2022
 | |||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||
| Toisen kierroksen tulokset departementittain ja alueittain
Emmanuel Macron
Marine Le Pen
| |||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||
.jpg)
.jpg)
Ranskan presidentinvaalin 2022 ensimmäinen kierros järjestettiin 10. huhtikuuta 2022 kahdentoista ehdokkaan välillä. Koska yksikään ehdokas ei saanut ehdotonta enemmistöä, kahden eniten ääniä saaneen välillä järjestettiin toinen kierros 24. huhtikuuta 2022. Toiselle kierrokselle pääsivät istuva presidentti Emmanuel Macron La République en marche! (REM) -puolueesta ja Marine Le Pen Kansallinen liittouma -puolueesta.[1] Valituksi tuli Emmanuel Macron, joka siten pääsi toiselle kaudelle ensimmäisenä istuvana presidenttinä sitten Jacques Chiracin vuonna 2002. Muina vaalin kärkiehdokkaina pidettiin Éric Zemmouria, Valérie Pécresseä ja Jean-Luc Mélenchonia.[2]
Ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ranskan perustuslakineuvosto hyväksyi presidentinvaaleihin 12 ehdokasta. Vaaleihin ehdotettiin 65 ehdokasta. Ehdokkaaksi pääsyyn vaadittiin vähintään 500 allekirjoitusta.[3]
- Nathalie Arthaud
- Fabien Roussel
- Emmanuel Macron: Ranskan tasavallan presidentti 2017–[4]
- Jean Lassalle
- Marine Le Pen: Kansallisen liittouman puheenjohtaja 2011–; Ranskan kansalliskokouksen jäsen 2017–; presidenttiehdokas 2012 ja 2017[5]
- Eric Zemmour
- Jean-Luc Mélenchon: Ranskan kansalliskokouksen jäsen 2017–; presidenttiehdokas 2012 ja 2017[6]
- Anne Hidalgo: Pariisin pormestari 2014–[7]
- Yannick Jadot
- Valerie Pécresse: Île-de-Francen alueneuvoston puheenjohtaja 2015–[8]
- Philippe Poutou
- Nicolas Dupont-Aignan: Debout la Francen puheenjohtaja 2008–; Ranskan kansalliskokouksen jäsen 1997–; presidenttiehdokas 2012 ja 2017[9]
Kampanjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Istuva presidentti Emmanuel Macron oli mielipidetiedusteluissa paljon muita ehdokkaita edellä. Kilpailu Marine Le Penin ja Macronin välillä tasaantui kohti vaalipäivää. Macronin suosio nousi hyökkäyssodan alettua Ukrainassa, mutta nousu kääntyi laskuksi maaliskuussa 2022. Macronin kannatuksen laskiessa Le Penin ja vasemmistolaisen Mélenchonin kannatus lähti nousuun.[2]
Mielipidemittaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Ehdokas | Puolue | 1. kierros | 2. kierros | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ääniä | % | Ääniä | % | ||||
| Emmanuel Macron | La République En Marche! | EM | 9 783 058 | 27,85 | 18 779 641 | 58,54 | |
| Marine Le Pen | Kansallinen liittouma | RN | 8 133 828 | 23,15 | 13 297 760 | 41,46 | |
| Jean-Luc Mélenchon | Alistumaton Ranska | FI | 7 712 520 | 21,95 | |||
| Éric Zemmour | Reconquête | 2 485 226 | 7,07 | ||||
| Valérie Pécresse | Les Républicains | LR | 1 679 001 | 4,78 | |||
| Yannick Jadot | Europe Écologie – Les Verts | EELV | 1 627 853 | 4,63 | |||
| Jean Lassalle | Résistons ! | 1 101 387 | 3,13 | ||||
| Fabien Roussel | Ranskan kommunistinen puolue | PCF | 802 422 | 2,28 | |||
| Nicolas Dupont-Aignan | Debout la France | DLF | 725 176 | 2,06 | |||
| Anne Hidalgo | Sosialistinen puolue | PS | 616 478 | 1,75 | |||
| Philippe Poutou | Nouveau Parti anticapitaliste | NPA | 268 904 | 0,77 | |||
| Nathalie Arthaud | Lutte Ouvrière | LO | 197 094 | 0,56 | |||
| Annetut äänet yhteensä | 35 923 707 | 100 | 35 096 391 | 100 | |||
| – joista hyväksyttyjä ääniä | 35 132 947 | 97,80 | 32 077 401 | 91,40 | |||
| – tyhjiä ääniä | 543 609 | 1,51 | 2 228 044 | 6,35 | |||
| – hylättyjä ääniä | 247 151 | 0,69 | 790 946 | 2,25 | |||
| Äänioikeutettuja yhteensä | 48 747 876 | 48 752 500 | |||||
| – joista äänesti | 35 923 707 | 73,69 | 35 096 391 | 71,99 | |||
| – joista pidättäytyi äänestämästä | 12 824 169 | 26,31 | 13 656 109 | 28,01 | |||
|
Lähteet: Ranskan sisäministeriö | |||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Election présidentielle 2022 Ministère de l'Intérieur. Viitattu 25.4.2022. (ranskaksi)
- ↑ a b Aino Vasankari: Ranska äänestää tänään presidentistä – äärioikeiston Le Pen kirinyt Macronia kannatuksessa Iltalehti. 10.4.2022. Viitattu 10.4.2022.
- ↑ Élection présidentielle : Laurent Fabius rend publique la liste des candidats Conceil Constituonelle. (ranskaksi)
- ↑ Richard Ferrand aux députés LREM : "l'objectif, c'est la réélection d'Emmanuel Macron en 2022 Europe 1. 2.7.2017. Arkistoitu 11.3.2018. Viitattu 28.2.2018. (ranskaksi)
- ↑ Marine Le Pen : "Je suis la plus solide et la mieux placée" pour 2022 Europe 1. 21.9.2017. Viitattu 28.2.2018. (ranskaksi)
- ↑ Jean-Luc Mélenchon se pose en premier opposant au gouvernement Le Figaro. 12.7.2017. Viitattu 28.2.2018. (ranskaksi)
- ↑ Anne Hidalgo : «Nous avons gagné les JO 2024 car nous sommes engagés dans l'écologie» Le Parisien. 16.10.2017. Viitattu 28.2.2018. (ranskaksi)
- ↑ Avec son nouveau mouvement Libres!, Pécresse se fait le refuge des anti-Wauquiez Le Parisien. 11.9.2017. Viitattu 28.2.2018. (ranskaksi)
- ↑ Burel, Lucas; Laubacher, Paul: Nicolas Dupont-Aignan, l'homme qui y croit encore L'Obs. 29.10.2017. Viitattu 28.2.2018. (ranskaksi)
| |||||||