Rakenneteräs
Rakenneteräs tarkoittaa rautapohjaista metalliseosta, missä materiaalin pääasiallinen tarkoitus on kantaa rakenteeseen kohdistuva kuormitus. Tyypillisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi sillat, rakennusten kantavat osat ja työkoneiden rungot. Rakenneteräkset ovat pääsääntöisesti aina hitsattavia pois lukien koneteräkset. Koneterästen korkeampi hiili- ja rikkipitoisuus aiheuttaa hitsauksessa haurastumisen riskin. Tyypillisiä esimerkkejä rakenneteräksistä ovat
- S235JRG2
- S355J2G3
- E295
- P235S
Merkinnän ensimmäinen kirjain kertoo teräksen tyypin (S = rakenneteräs, E = koneteräs ja P =paineastiateräs). Kirjainta seuraava lukuarvo on myötöraja. Lopussa oleva lisätunnus kertoo tarkempia tietoja esimerkiksi alimmasta käyttölämpötilasta.
Eri tarkoituksiin käytettyjen rakenneterästen hiilipitoisuudet ovat tyypillisesti suunnilleen seuraavat: [1]
- 0,3 %: esimerkiksi akselit, luisti- ja männänvarret, rautatievaunujen ja maatalouskoneiden valetut osat;
- 0,4 %: esimerkiksi hammaspyörät, kampiakseli ja kiertokanget;
- 0,5 %: esimerkiksi ratakiskot, teräslanka ja koneenosat, joiden on pintapaineen vuoksi oltava erityisen kovia kuten kiilat ja sokat;
- 0,6 %: esimerkiksi jouset, pyöränvanteet ja maatalouskoneiden kulumiselle alttiit osat.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Veikko Lindoos: Uudistettu Miekk'ojan Metallioppi, s. 392. Otava, 1986. ISBN 951-666-216-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rakenneteräs Wikimedia Commonsissa