Rail Baltica

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rail Baltica
Rail Baltican reitti (2014)
Rail Baltican reitti (2014)
Perustiedot
Reitti Varsova – Tallinna (rataosuus)
  Tallinna – Helsinki (meritie tai tunneli)
Rakennettu 2020-
Avattu noin 2025
Omistaja alueen valtiot
Tekniset tiedot
Pituus noin 1 100 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 435 mm
Sähköistys kyllä

yhteistyöyhtiö RB Rail

Rail Baltica on Baltian maiden, Puolan ja Suomen yhteinen liikennehanke, jossa rakennetaan Euroopan unionin tuella uusi noin 1 000 kilometrin pituinen ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan. Lisäksi hankkeeseen liittyy meritieyhteys tai rautatietunneli Tallinnasta Helsinkiin.

Hankkeen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurhankkeen taustalla on vuosien 1991, 1994 ja 1997 yleiseurooppalaisissa liikennekonferensseissa esitetyt ajatukset Baltian rataverkkojen kehittämisestä ja liittämisestä Euroopan yhteisön liikennejärjestelmään ja -käytäviin. [1] Jo vuonna 1997 hahmoteltiin eurooppalaisen raideliikenteen liikennekäytävä 1:tä, joka alkaisi Viron Tallinnasta, kulkisi Latvian Riian ja Liettuan Kaunasin kautta Puolan Białystokiin ja edelleen Varsovaan. Vuonna 2004 EU:n liikennekomissaari Karel Van Miertin johdolla Rail Baltica -ratayhteys nostettiin EU:n prioriteettiprojektiksi numero 27 [1]. Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston (TEN-T EA) perustamisen myötä hankkeen valvonta ja seurantavastuu selkeytyi. [2]

Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Rail Baltica -hankkeen kokonaisbudjetiksi arvioitiin lähes 3,2 miljardia euroa. Tästä aikavälin 2007–2013 investoinneiksi arvioitiin 1,556 miljardia ja vuosien 2014–2020 osuudeksi 1,592 miljardia euroa. [3][4][5] Hankkeen kohtaloa epäiltiin vuonna 2010. [6][7]

Radan reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2009 heinäkuussa ratahankkeen linjaus oli kiteytynyt seuraavanlaiseksi ja hankkeen edistymisestä raportoitiin EU:n hankekuvauksissa syksyllä 2010 seuraavasti[7][8]:

Rail Baltican reittivaihtoehdot vuodelta 2009. Jatkuvalla viivalla Berliinistä asti suuunniteltu normaaliraiteinen reitti, katkoviivalla vanhoja yhteyksiä pitkin kaavailtu leveäraiteinen reitti.

Baltian maiden teettämän ja vuonna 2011 julkaistun kansainvälisen AECOM-suunnitteluyrityksen laatiman toteuttamisarvion mukaan myöhemmässä vaiheessa, kun liikennöintinopeutta pyritään kasvattamaan, rata voitaisiin oikaista sekä Tallinnan ja Riian (mahdollinen kulku suorempaa reittiä Pärnun kautta) että Riian ja Kaunasin (mahdollinen reitti Bauskan-Panevėžysin kautta) välillä. Oikorataa ja siirtymistä eurooppalaiseen raideleveyteen perustellaan tiivistelmäraportissa painokkaasti.[9][10]

Rautatieliikenne ennen Rail Balticaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baltian alueen rapistuneen rataverkon ohella keskeinen hidaste sujuvalle junaliikenteelle on raideleveyden vaihtuminen Etelä-Liettuassa normaaliraideleveydestä (1 435 mm) Baltiassa ja Suomessa käytettyyn leveämpään rataan (1 520 mm, Suomessa 1 524 mm).[11][12] Raideliikenne on toistaiseksi myös organisoitu ensisijaisesti kansallisiksi liikenneverkoksi. Jonkun verran yli rajojen ulottuvaa henkilöliikennettä kuitenkin on, sillä esimerkiksi Latvijas dzelzceļš (LDz) ajaa myös Liettuan läpi kulkevia reittejä.[13]

Suunnitellulla Rail Baltican reitillä operoivat tärkeimmät rautatieyhtiöt ovat:

Rail Baltican rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolan-osuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolan-osuuden uudistaminen ei ole vielä alkanut[14].

Rail Baltica I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen osa Rail Balticasta Puolan–Liettuan rajalta Mockaista Šeštokaihin ja edelleen Kaunasiin otettiin käyttöön lokakuussa 2015. Yhteys on pituudeltaan 119 kilometriä. Hankkeen kustannukset olivat 380 miljoonaa euroa.[14]

Rail Baltica II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latvia, Liettua ja Viro sopivat lokakuussa 2014 Kaunas–Tallinna-yhteyden rakentamisesta ja yhteistyöyhtiön perustamisesta. RB Rail -yhtiön tehtävänä on hankkeen kehitystyö, koordinointi ja markkinointi. Maakohtaiset projektiyhtiöt, Rail Baltica Statyba Liettuassa, Eiropas Dzelzcela Linijas Latviassa ja Rail Baltic Estonia Virossa, omistavat kolmanneksen RB Railista.[15]

Rautatien pituus on arviolta 728 kilometriä. Hankkeen alustava kustannusarvio on 3,7 mrd. euroa. Kukin valtio rahoittaa rakennushankkeen alueellaan. EU:n tuki hankkeelle on jopa 85 prosenttia. Varsinainen rakennustyö on tarkoitus aloittaa vuonna 2020 ja saada loppuun vuonna 2024.[15]

Helsinki–Tallinna-yhteys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liityntä Suomeen, Helsingin Vuosaareen on ajateltu toteuttaa ainakin aluksi meriteitse, vaikka visiointia ja keskustelua on käyty ja myös esitutkimuksia laadittu EU:n hanke- ja työllistämisrahojen hakemisen yhteydessä myös Suomenlahden alittavan tunnelin rakentamisesta [16][17][18][19]. Suunnitelmassa tunnelin pituudeksi on arvioitu Tallinnasta Helsinkiin 83 km tai Porkkalaan 67 km. Vuonna 2010 tunnelin kustannuksiksi arvioitiin 6–7 miljardia euroa[20], mutta vuonna 2015 esitetyn esiselvityksen mukaan 9–13 miljardia.[21] Suuret laivavarustamot ovat pyrkineet vastustamaan tunnelihanketta, joka voisi merkitä heidän liiketoimintansa kannalta merkittävän tavara- ja kassavirran siirtymistä tunneliin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b European Coordinator Pavel Telička: Priority Project No 27 – Rail Baltica – Warsaw-Kaunas-Riga-Tallinn-Helsinki (pdf) heinäkuu 2006. Bryssel: EU:n liikennekäytävästä vastaava koordinaattori Pavel Telička. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Euroopan komission päätös 26.10.2006 Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston perustamisesta (pdf) Euroopan unionin virallinen lehti. 6.2.2007. Bryssel: Euroopan komissio. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
  3. ↑ Consortium lead by COWI A/S: Feasibility study on Rail Baltica railways – Main conclusions and recommendations (pdf) (Esiselvitys/ Toteuttamisselvitys Rail Baltica -ratayhteyksistä) tammikuu 2007. Bryssel: European Commission, Directorate-General Regional Policy. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
  4. ↑ Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto: Priority Project 27 "Rail Baltica" axis: Warsaw-Kaunas-Riga-Tallinn-Helsinki tammikuu 2007. Bryssel: TEN-T Executive Agency, established by the European Comission (Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto). Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
  5. ↑ Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto: TEN – T (Trans-European Transport Network) Implementation of the Priority Projects, Progress Report, May 2008 (pdf) (Rail Baltica -hankkeen toteutuksen tilanne s. 6 ja 48-49) May 2008. Bryssel: TEN-T Executive Agency, established by the European Comission (Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto). Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
  6. ↑ Isosaari, K.: Hitaasti matkustamisen taito. (Rail Balticasta s. 66 otsikolla Kahdessa päivässä Varsovaan) Tekniikan maailma, 3.3.2010, nro 5/2010, s. 64-66. Helsinki: Yhtyneet kuvalehdet.
  7. ↑ a b European coordinator Pavel Telička: Priority project No 27 Rail Baltica Warsaw-Kaunas-Riga-Tallinn-Helsinki. Annual activity report July 2008-July 2009. (pdf) (pdf-documentti (suomeksi) ja (englanniksi) osana zip-pakattua tiedostoa) August 2009. Bryssel: European coordinator Pavel Telička. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
  8. ↑ TEN-T Trans-European Transport Network: Mid-Term Review of the 2007–2013 TEN-T Multi-Annual Work Programme Project Portfolio (MAP Review) (pdf) (Rail-Baltica hankkeen etenemisestä ja suunnitelmista 2015 saakka Baltian maissa julkaisun sivuilla 159-170) Oct. 2010. European Commission – Directorate General for Mobility and Transport Directorate B – Trans-European Transport Networks & Smart Transport. Viitattu 27.2.2012. (englanniksi)
  9. ↑ Baltic states launch Rail Baltica feasibility study (englanniksi) (balticbusinessnews.com)
  10. ↑ Konsulttiyritys AECOM Ltd (www.aecom.com): A Feasibility Study for a standard gauge separate railway line in Estonia, Latvia and Lithuania – Final Report (pdf) (Toteuttavuusarvio erillisen, eurooppalaisen raideleveyden junayhteydestä Viro-Latvia-Liettua reitillä, Loppuraportti) May 2011. Useita julkaisijoita, mm Ministry of Transport, Latvia, http://www.sam.gov.lv. Viitattu 29.2.2012. (englanniksi)
  11. ↑ European Commissioner Kallas: Rail Baltica project has a number of shortcomings 08.03.2010. Tallin: The Baltic Course. Viitattu 22.4.2010. (englanniksi)
  12. ↑ Baltian rautatie tarjoaa vielä puuduttavaa kyytiä (Helsingin Sanomat 13.3.2010)
  13. ↑ LDz – Route scheme (International Passenger traffic) (Latvian rautateiden kansainvälisen liikenteen kartta – operoijana tytäryhtiö JSC “Starptautiskie pasažieru pārvadājumi”) Viitattu 21.4.2010. (englanniksi)
  14. ↑ a b First section of Rail Baltica inaugurated (Uutinen Raiway Gazetten sivulla) 16.10.2015. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
  15. ↑ a b Rail Baltica agreement signed (Uutinen Raiway Gazetten sivulla) 29.10.2014. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
  16. ↑ Helsinki–Tallinn Rail Tunnel Link? 2008. YLE. Viitattu 21.4.2010. (englanniksi)
  17. ↑ Vihreät haluavat suoran raideyhteyden Tallinnasta Keski-Eurooppaan (Helsingin Sanomat 16.5.2009)
  18. ↑ Helsinki–Tallinna-tunnelille potkua Baltia–Berliini-junaradasta (Helsingin Sanomat 20.8.2008)
  19. ↑ Oikotie Helsingistä Keski-Eurooppaan (Helsingin Sanomat, Pääkirjoitus 1.4.2008)
  20. ↑ Tuhkapilvi herätti eloon suunnitelman Helsinki–Tallinna-tunnelista. Helsingin Sanomat, Verkkoviite 29.4.2010
  21. ↑ Tunneli Tallinnaan maksaisi 9-13 miljardia 11.2.2015, taloussanomat.fi, viitattu 13.2.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Rail Baltic Project (Viron osahankkeen sivusto) The Technical Regulatory Authority, The Ministry of Economic Affairs and Communications. (englanniksi, viroksi, venäjäksi)
  • Rail Baltica (Latvian osahankkeen sivusto) RB Latvija. (englanniksi, latviaksi)
  • Rail Baltica (Liettuan osahankkeen sivusto) Rail Baltica Project. (englanniksi, liettuaksi, puolaksi, venäjäksi)
Noudettu kohteesta https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rail_Baltica&oldid=16237632