Raffaello Gambogi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Raffaello Gambogi
Henkilötiedot
Syntynyt1874
Livorno, Italia
Kuollut1943
Livorno, Italia
Kansalaisuus italialainen
Taiteilija
Ala maalaustaide

Raffaello Gambogi (1874 Livorno, Italia1943 Livorno, Italia) oli italialainen kuvataiteilija, joka oli naimisissa suomalaisen taiteilijan Elin Danielson-Gambogin kanssa.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gambogi sai 17-vuotiaana apurahan taideopintoihin taidekorkeakoulussa Firenzessä. Kesällä 1896 hän tutustui tuolloin 35-vuotiaaseen suomenruotsalaiseen taiteilijaan Elin Danielsoniin, joka opiskeli taidetta Italiassa. He menivät naimisiin 1898 paavin erityisluvalla, sillä Danielson oli protestantti. He asettuivat ensin Torre del Lagoon Luccan maakunnassa Toscanassa. Siellä Gambogi viihtyi oopperasäveltäjä Giacomo Puccinin ystäväpiirissä. He muuttivat parin vuoden kuluttua Antignanoon Livornon lähellä. Siellä Gambogilla oli suhde vaimonsa suomalaisen taiteilijaystävättären Dora Wahlroosin kanssa. Tämän seurauksena liitto ajautui ongelmiin ja Danielson muutti takaisin Suomeen pariksi vuodeksi. Matkalla Suomessa 1901 Gambogi sairastui krooniseen psyykkiseen sairauteen, mikä teki hänet myöhemmin riippuvaiseksi vaimostaan. Hän jatkoi kuitenkin maalaamista ja pari muutti Volterraan siksi aikaa, kun Gambogi oli mielisairaalassa psykiatri Luigi Scabian hoidossa. Parin viimeisiä vuosia leimasivat taloudelliset vaikeudet, vaikka he pysyivät jatkuvasti tuotteliaina. Danielson menehtyi keuhkokuumeseen Antignanossa 1919 ja Gambogi kuoli Livornossa 1943.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Livornossa on museo Museo civico Giovanni Fattori, jossa on merkittävä Raffaello Gambogin ja muiden Macchiaioli-ryhmän taiteilijoiden teosten kokoelma.

Gambogin taide yhdistetään useimmiten öljymaalauksiin. Hänen opettajiansa ja vaikuttajiansa olivat italialaiset maalarit Angelo Tommasi ja Giovanni Fattori. Hän kuului italialaiseen taiteilijaryhmään, jota kutsuttiin Macchiaioliksi italialaisen "tahraa" merkitsevän sanan mukaan. Käsitteellä kuvattiin maalaustekniikkaa, jolla oli tiettyä sukulaisuutta impressionismiin. Ryhmä otti vaikutteita ranskalaisesta ulkoilmamaalauksesta ja heitä verrattiin myös venäläisiin peredvizhnikoihin.[1] Heleät ja eloisat värit luonnehtivat Gambogin taidetta. Vaimonsa kautta hän tutustui pohjoismaiseen symbolistiseen maalaustaiteeseen ja väitetään, että sen vaikutukset näkyvät hänen taiteessaan avioliiton solmimisen jälkeisinä vuosina. Hänen taiteensa katsotaan kokonaisuudessaan kehittyneen Elin Danielsonin vaikutuksesta - mahdollisesti sama pätee myös toisinpäin. [1]

Vuonna 1901 hän vieraili Önningebyssä Ahvenanmaalla, ruotsalais-suomalaisessa taiteilijasiirtokunnassa, johon Elin Danielson-Gambogi liittyi. Gambogi maalasi siellä pari maalausta, kuten muotokuvan Victor Westerholmista, siirtokunnan perustajasta.[2]

Gambogin kenties tunnetuin maalaus on monumentaalimaalaus Hullut (Le Pazze, 1906), joka kuvaa mielisairaalan naispotilaita Volterrassa. Keskiosa 2 x 4 m kokoisesta, osista koostuvasta maalauksesta on Turun taidemuseossa, mutta muut osat ovat kadonneet.

Merkittävä osa Gambogin taiteesta sijaitsee kokoelmissa Italian ulkopuolella, etupäässä Suomessa ja Britanniassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Konttinen, Riitta (1991) Konstnärspar Schildts, Helsingfors. Sid. 93-109 ISBN 951-50-0543-4
  2. Kjell Ekström och Håkan Skogsjö (2003). Konst på Åland: en guide. Mariehamn: Skogsjömedia. ISBN 951-98576-7-2

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]