Radiohiljaisuus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Postmoderni sodankäynti
Informaatiosodankäynti
verkkosodankäynti
johtamissodankäynti
*elektroninen sodankäynti
**elektroninen tiedustelu ja valvonta
***signaalitiedustelu (SIGINT)
****viesti- ja kuuntelutiedustelu (COMINT)
****dataverkkojen signaalitiedustelu (e-SIGINT)
****vieraiden instrumentointilaitteiden tiedustelu (FISINT)
****tutkatiedustelu (RADINT)
****lasertiedustelu (LASINT)
**radiohiljaisuus
*elektroninen suojautuminen
**elektroninen harhautus
*elektroninen vaikuttaminen
taloudellinen informaatiosodankäynti
psykologinen operaatio
*propaganda
**valkea propaganda
**harmaa propaganda
**musta propaganda
*voimannäyttö
Noopolitikt

Radiohiljaisuus, nykyisin emissiokontrolli, emissioiden hallinta[1], on elektronisen sodankäynnin termi ja tarkoittaa radioiden täydellistä käyttökieltoa. Näin estetään vastustajaa saamasta tietoja radioliikenteestä. Perinteisesti sitä on käytetty esimerkiksi ennen hyökkäystä, jolloin uusista hyökkäysvaiheessa käyttöön otettavista taajuuksista saadaan suojaa mahdollisimman pitkään.

Nykyään käsite radiohiljaisuus on vanhanaikainen, koska viestiverkot ovat kehittyneet laajemmiksi ja elektroninen tiedustelu, muun muassa suuntiminen, on kehittynyt elektroniikan yleisen kehityksen myötä. Tämän vuoksi radiohiljaisuus määritellään elektromagneettisina päästöinä ja puhutaan emissioiden hallinnasta.

Joukkoja suojataan emissiokontrollitasoilla (emission control, EMCON) elektroniselta tiedustelulta ja sen avulla tehtävältä aseelliselta tai elektroniselta häirinnältä vaikutukselta[2]. Oleellista on se, miten helposti joukko voi paljastua lähetteiden perusteella.

EMCON tarkoittaa radiomagneettista säteilyä lähettävien laitteiden, radio, toisiotutkavastain sekä radiokorkeusmittari, lähetyskieltoa. Radiohiljaisuus on rikottava, jos lentoturvallisuus edellyttää sitä.[3] Lähes täydellinen hiljaisuus on EMCON A, kun taas EMCON D:ssä radio- ja dataliikennöinti radioteitse on sallittu tehtävän edellyttäessä.[2]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joustavan vaatimustenhallinnan soveltaminen emissioidenhallintakonseptin luomiseen, s. 40, Tiede ja ase 67, 2009
  2. a b Taistelijan opas 2013, s. 208. Puolustusvoimat
  3. Sotilasilmailun ilmaliikennepalvelumääräys. Sotilasilmailun viranomaisyksikkö 2.11.2014 2.11.2017 (pdf)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.