Raden Ajeng Kartini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Raden Ajeng Kartini
COLLECTIE TROPENMUSEUM Portret van Raden Ajeng Kartini TMnr 10018776.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt21. huhtikuuta 1879
Jepara, Jaava
Kuollut17. syyskuuta 1904
Rembang, Jaava
Puoliso Adipati Djojoadiningrat
Muut tiedot
Merkittävät teoksetDoor duisternis tot licht (postyymisti 1911)

Raden Ajeng Kartini (joskus myös Adjeng[1], 21. huhtikuuta 187917. syyskuuta 1904) oli jaavalainen yläluokkaan kuulunut nainen, joka tuli tunnetuksi hollantilaisten kanssa käymänsä kirjeenvaihdon kautta. Hänestä tuli sittemmin Indonesian itsenäisyysliikkeen symboli ja esimerkiksi hänen syntymäpäivänsä on indonesialainen juhlapäivä.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raden Ajeng Kartini syntyi Jeparassa nykyisen Indonesian Jaavan saarella[2] 21. huhtikuuta 1879[1]. Alankomaat viimeisteli näihin aikoihin Indonesian eri saarten alistamista siirtomaavaltansa alle. Kartiniin oma perhe oli opiskellut hollantia ja monet suvun miesjäsenet työskentelivät siirtomaahallinnon virkakoneistossa.[2] Kartinin oma isä toimi Jeparan alueen kuvernöörinä[1] ja hän itse sai hollantilaismallisen perusopetuksen.[2]

Kirjeenvaihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ote Kartiniin kirjeestä.

Koulun kautta Kartini tutustui hollantilaisten naisten uramahdollisuuksiin samalla, kun jaavalaiset naiset saattoivat perinteisesti odottaa vain naimisiinmenoa. Naimisiin menoon asti he viettivät eristettyä elämää. Kartini käytti kuitenkin hyväksi hollannin kielen taitoaan alkaen vaihtaa kirjeitä hollantilaisten miesten ja naisten kanssa.[2] Yksi hänen kirjeystävistään oli Kartinin ajattelumaailmaankin vaikuttanut Mevrouw Ovink-Soer, erään hollantilaisen virkamiehen vaimo ja feministi.[1] Monet hollantilaiset suhtautuivat tuolloin siirtomaihin uskoen heidän tehtävänään olevan paikallisten aseman kohentaminen. Kartini nähtiinkin esimerkkinä "eettisestä kolonialismista".[2] Kirjeissään Kartini käsittelee kuitenkin myös siirtomaahallinnon aiheuttamia hankaluuksia indonesialaisille. Toisaalta hän murehti indonesialaisten naisten rajoitettuja mahdollisuuksia elämässä.[1] Kirjeet käsittelevät myös monia muita aiheita, kuten juoruja viranomaisista ja paikallisten perinteiden kuvailua. Hän kaavaili myös tyttöjen koulutuksen kehittämistä. Kirjeet ovatkin olleet arvokas historiallinen lähde paikallista yhteiskuntahistoriaa tutkiville.[2]

Kuolema ja jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartinin päivä 1953.
Patsas Merdekan aukiolla Jakartassa.

Kartini vältteli naimisiinmenoa mahdollisimman pitkään, mutta joutui lopulta menemään avioliittoon Adipati Djojoadiningratin kanssa. Djojoadiningratilla oli useita vaimoja.[2] Kartini kuoli Rembangissa Jaavalla ensimmäisen lapsensa synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin 17. syyskuuta 1904.[1]

Jacques Henri Abendanon julkaisi hänen kirjeenvaihtonsa postyymisti vuonna 1911 nimellä Door duisternis tot licht. Teoksesta tuli menestys Alankomaissa. Kartinin mukaan nimetty säätiö sai teoksen siivittämänä runsaasti tukea Alankomaista ja se avasi Jaavan ensimmäiset tyttöjen koulut vuonna 1916. Kirjeenvaihto käännettiin myös indonesiaksi vuonna 1922.[1] Kartinin syntymäpäivä 21. huhtikuuta on nykyisin hänen mukaansa nimetty juhlapäivä.[3] Kartinin jälkimaine ei ole täysin yksiselitteinen hänen jäädessään länsimaisten ja islamilaisten naisihanteiden väliin.[2] Indonesiassa hänestä tuli tärkeä itsenäisyysliikkeen symboli.[1] Toisaalta hän ihaili hollantilaisia ja joskus Indonesiassa hänen kirjeitään on erikseen väritetty kriittisemmäksi hollantilaisia kohtaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Raden Adjeng Kartini Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Bonnie G. Smith (toim.): The Oxford encyclopedia of women in world history, s. s. 5-6. vol. 5. Oxford University Press, 2008. ISBN 9780195148909. Internet Archive (viitattu 27.4.2021). (englanniksi)
  3. Tri Indah Oktavianti: Quarantined Indonesians take to social media, television airwaves to celebrate Kartini Day The Jakarta Post. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)