Rab
| Rab | |
|---|---|
 Saari Velebit-vuoristosta nähtynä |
|
  Rab |
|
| Koordinaatit | |
| Merialue | Kvarnerinlahti, Adrianmeri |
| Pinta-ala | 86,2 km² |
| Korkein kohta | Kamenjak (408 m) |
| Valtio | |
| Valtio | Kroatia |
| Piirikunta | Primorje-Gorski Kotar |
| Väestö | |
| Väkiluku | 8 268 (2021) |
| Asutuskeskukset | Banjol, Palit. Barbat na Rabu, Lopar, Kampor, Supetarska Draga, Mundanije ja Rab |
Rab on saari Adrianmeren Kvarnerinlahdella Kroatian rannikolla. Hallinnollisesti se kuuluu Primorje-Gorski Kotarin piirikuntaan. Saarella on seitsemän kylää; Banjol (1 708 as. 2021), Palit (1 580 as.), Barbat na Rabu (1 140 as.), Lopar (1 107 as.), Kampor (1 030 as.), Supetarska Draga (937 as.), Mundanije (402 as.) sekä Rab (364 asukasta 2021), joista Lapor muodostaa oman kuntansa muiden kuuluessa Rabin kaupunkiin. Rabin saari on pinta-alaltaan 86,2 km2. Se on 8 268 asukkaallaan (2021) Kroatian neljänneksi väkirikkain saari.[1][2]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rabin saarella on rantaviivaa 121 kilometrin pituudelta. Se on 21,5 km pitkä ja 7,2 km leveä, ja lisäksi siihen kuuluvat myös pienemmät saaret Sveti Grgur, Goli otok, Dolin, Maman, Sridnjak, Šailovac, Biljkovac, Lukovac ja Mag. Mantereesta sen erottaa Velebitin kanava ja lähellä ovat myös Krkin, Cresin ja Pagin saaret. Korkein huippu on Kamenjak (408 m). Saaren maaperä koostuu kalkkikivestä, flyssistä ja hiekkakivestä. Rabilta on lauttayhteys mantereeseen ja Krkin saareen sekä laivayhteys Rijekaan ja Pagin saareen.[2]
Noin 25 % Rabin pinta-alasta on rautatammi-, rannikkomänty-, alepponmänty- ja mustamäntymetsien peitossa.[2] Saaren metsäisin osa on saaren lounaisosassa sijaitseva Kalifrontin niemimaa. Niemimaan keskiosassa on 106 ha:n kokoinen rautatammea ja mannasaarnea kasvavien metsiensä vuoksi vuonna 1949 rauhoitettu Dundon metsänsuojelualue. Heti Rabin vanhankaupungin muureista länteen sijaitsee 1965 suojeltu 9-hehtaarinen alepponmäntyä kasvava Komrčarin metsäpuisto. Loparin niemimaalla on lisäksi 1969 suojeltu 94 ha:n kokoinen Loparin maisema-alue.[3][4]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren väkiluku kasvoi 1857–2001 lähes tauotta, millä se poikkeaa muista Kroatian saarista, joista suurin osa oli asutuimmillaan 1920–1930-luvuilla, ja se onkin ollut 1930-luvulta lähtien Kvarnerinlahden saarista selkeästi asutuin. Tähän myötävaikutti suuresti se, että muita saaria vähemmän maatalousvaltainen Rab selvisi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa viinikirvainvaasion ja halvan italialaisen viinin tuonnin sallimisesta seuranneesta maatalouden romahduksesta vähemmällä poismuutolla. Vuoteen 1981 asti väestön lisääntyminen oli yksinomaan luonnollisen väestönkasvun ansiota, ja saaren kasvaneen turismin myötä se sai 1981–2001 reilusti muuttovoittoa.[1]
Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi[1][2] | 1857 | 1880 | 1900 | 1921 | 1948 | 1961 | 1981 | 1991 | 2001 | 2011 | 2021 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 3 589 | 4 279 | 4 465 | 5 099 | 7 230 | 7 849 | 8 496 | 9 205 | 9 480 | 9 328 | 8 268 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Graovac Matassi, Vera & Relja, Davor: Demografska dinamika na otoku Rabu od sredine 19. st. do danas. Annales, Series Historia Naturalis, 2017, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.10.2023. (kroatiaksi)
- ↑ a b c d Rab Hrvatska enciklopedija. 2021. Leksikografski zavod Miroslav Krleža. Viitattu 9.10.2023. (kroatiaksi)
- ↑ Godinić, Stela: Stanje i zaštita posebnog rezervata šumske vegetacije Dundo na otoku Rabu (Završni rad) 2020. Zadarin yliopisto. Viitattu 9.10.2023. (kroatiaksi)
- ↑ Plan upravljanja zaštićenim područjima i područjima ekološke mreže otoka Raba (PU 6089) 2023. Ministarstvo gospodarstva i održivog razvoja. Viitattu 9.10.2023. (kroatiaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rab Wikimedia Commonsissa
