Mannasaarni
Kohteesta Wikipedia
| Mannasaarni | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| mannasaarni Köhler's Medizinal-Pflanzenissa | ||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Fraxinus ornus L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Mannasaarni Wikispeciesissä Mannasaarni Commonsissa |
Mannasaarni (Fraxinus ornus) on Euroopassa ja Lounais-Aasiassa kasvava saarnien suvun puu. Sen mahlasta saatua mannaa on käytetty rohtona ja ruokana. Mahla sisältää mannitolia (C6H8(OH)6). Mannasaarnea kasvatetaan Keski- ja Etelä-Euroopassa myös koristepuuna.
Mannasaarni kukkii lehtien puhjetessa. Sen kukissa on kermanvalkoiset terälehdet ja ne tuoksuvat voimakkaasti makeahkolle. Laji muistuttaa lehtosaarnea (Fraxinus excelsior). Siihen verrattuna mannasaarnen lehden lehdykät ovat alta valko- tai ruskeanukkaiset, talvisilmut ovat vaaleamman väriset ja runko on lähes sileä. [1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mitchell, A. & Wilkinson, J. (suomentanut A. Kurtto): Euroopan puuopas, s. 246, 247. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6.
