Räjähtävä tyhjyys
| Räjähtävä tyhjyys | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Viljami Korpi (oik. Veikko Koppinen) |
| Kieli | suomi |
| Genre | sotaromaanit |
| Kustantaja | Apali |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 156 |
| ISBN | 978-952-5877-17-5 |
| Sarja: Maanpuolustuskorkeakoulu Taktiikan laitoksen julkaisusarja 3, n:o 1/2012 | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Räjähtävä tyhjyys on kenraaliluutnantti Veikko Koppisen (1910-1993)[1] salanimellä Viljami Korpi kirjoittama romaani sissisodasta miehitetyssä Suomessa. Romaanin julkaiseminen kiellettiin käsikirjoituksen valmistumisajankohtana 1950-luvulla ja käsikirjoitus liitettiin maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmiin.[2] Teoksen toimitti käsikirjoituksen pohjalta Marko Palokangas ja se julkaistiin vuonna 2012.
Romaanin kirjoittaminen niveltyi tuolloin Taistelukoulun johtajan apulaisena toimineen everstiluutnantti Koppisen työhön hänen laatiessaan Puolustusvoimia varten Sissikoulutusoppaan (1956) ja Sissiohjesäännön (1957).[3]
Romaanilla onkin myös oppimateriaalin luonnetta, tekstiin sisältyy lukuisia esimerkkejä sissitaktiikan järjestelyistä ja rakennelmista. Osa tekstistä on lainattu sissikoulutusoppaasta ja -ohjesäännöstä.[4] Esimerkiksi luvun Tuhat kertaa tuhat eli miljoona alussa kuvataan havainnollisesti piilopoteron rakentaminen.[5]
Kirjallisesti "Räjähtävä tyhjyys" liittyy 1950-luvun poikakirjaperinteeseen, mikä huomattiin myös teoksen kritiikissä sen vihdoin ilmestyttyä vuonna 2012.[6][7]
Romaanin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaanin teksti koostuu 22:sta luvusta. Näiden lisäksi teos sisältää maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin, kenraalimajuri Vesa Tynkkysen kirjoittaman esipuheen sekä luvut Lukijalle ja Johdanto, jotka on kirjoittanut teoksen toimittaja. Romaanin luvut ovat:
- Se on pojat sotaa tämä
- Tuohikotin sissialue viivytyksen portinpylväänä
- Vihollisen ilkeä maahanlasku
- Ne tulevat saamaan meistä vielä tarpeekseen
- Tuohikotin sissialue taistelussa
- Kunniakkaan vihollisarmeijan antautuneet sotilaat
- Tuhat kertaa tuhat eli miljoona
- Siellä tarttuvat pojat härkää hännästä
- Täysosumaan teistä harva kuolee
- Kohta me saamme kunnon maaleja
- Metsästystä tämä on
- Uskotaanko sitä kohta vai huomenna
- Tappiosuhde sodassa voiton määrää
- Metsät ovat meidän ja pysyvät meillä
- Sissisotilas tulee kyllä viihtymään havujen päällä kuoltuaankin
- Joukko sodasta kyllikseen saaneita krenatöörejä
- Tyhjyyttä vastaan ei voi taistella
- Sota on miesten välinen asia
- Kuin siipirikko sorsa
- Vihollisen hyökkäys näyttää tyrehtyvän
- Yllätystä ja petosta niin että tuntuu
- On tämä sota mieletön keksintö
Keskeiset henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kivimaa on Tuohikotin sissialueella toimiva partionjohtaja.
- Puolakka on jatko- ja Lapin sotien veteraani, maanviljelijä, jonka talo sijaitsee romaanin yhdellä keskeisellä tapahtumapaikalla.[8]
- Eversti Savukorpi on korkein esimies, sissiarmeijan komentaja.[9] Kirjan toimittaja Palokangas kutsuu eversti Savukorpea kirjoittaja Veikko Koppisen alter egoksi.[10]
- Jalo Vesanen on kuusitoistavuotias vapaaehtoinen sissialokas, lyseolainen ja papin poika. [11]
- Matti Ruokonen on toinen partionjohtaja Kivimaan romaanin alussa kouluttamista sissialokkaista, 18-vuotias osuusliikkeen myyjä ja nostomies.[11]
Räjähtävän tyhjyyden käsite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaanin nimessä esiintyvä käsite räjähtävä tyhjyys viittaa sissisodassa vallitsevaan suhteeseen sissien ja vastustajan konventionaalisen armeijan välillä. Luvussa Tyhjyyttä vastaan ei voi taistella käsitettä esitellään seuraavasti: "Räjähtävä tyhjyys oli eversti Savukorven mielilausuma, jota hän menestyksellä käytti antaessaan taktillisia ohjeita alaisilleen sissipiirien komentajille siihen aikaan, kun kertausharjoituksissa koulutettiin sissijohtajia alueenpäälliköistä partionjohtajiin asti. 'Tyhjyyttä vastaan ei voi taistella, sitä ei voi ampua tykillä, ei sarja-automaatilla eikä pommittaa ilmasta raketeilla. Räjähtävä tyhjyys on viholliselle vääryyttä ja petosta, joka vie häneltä rohkeuden ja tekee tyhjäksi ja arvottomaksi vuosien koulutuksen, joka on aina perustunut kolmeen sanaan: vihollinen tuolla, toimikaa! Tätä perustaa ei sissisodassa ole.'" [12]
Räjähtävä tyhjyys -käsite ei jäänyt käsikirjoituksen tekstiin. Marko Palokankaan mukaan siitä tuli osa upseeriston keskuudessa kulkevaa perinnettä, joskin siihen suhtauduttiin vaihtelevasti: Koppisen käsityksiä sissisodasta jotkut pitivät ennakkoluulottomina, toiset taas ajankohtaan (1950-1960-lukuihin) sopimattomina provokaatioina tai sissiromantiikan katteettomana viljelynä.[6] Pääesikunnan virallinen asenne räjähtävään tyhjyyteen oli torjuva: termiä ei tullut käyttää julkisesti.[1]
Käsite nostettiin esiin Ukrainan sotaan liittyen Helsingin Sanomien artikkelissa 29. maaliskuuta 2022 otsikolla Venäjän sotilaita voi odottaa räjähtävä tyhjyys.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koppinen, Veikko (toim. Marko Palokangas): Räjähtävä tyhjyys. käsikirjoitus salanimellä Viljami Korpi, julk. Maanpuolustuskorkeakoulu, Taktiikan laitoksen julkaisusarja 3, n:o 1/2012. Tampere: Apali, 2012. ISBN 978-952-5877-17-5.
- Norkola, Kari: Poikakirja aikamiehille. Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 2012, 87. vsk, nro 10, s. 54-55. Helsinki: Upseeriliitto. ISSN 0038-1675.
- Palokangas, Marko (2012) Johdanto, teoksessa Räjähtävä tyhjyys
- Palokangas, Marko (2012) Lukijalle, teoksessa Räjähtävä tyhjyys
- Tynkkynen, Vesa (2012) Esipuhe, teoksessa Räjähtävä tyhjyys
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Johdanto, s. 17
- ↑ Lukijalle, s. 9
- ↑ Johdanto, s. 16, 18
- ↑ Johdanto, s. 16
- ↑ Räjähtävä tyhjyys, s. 58
- ↑ a b Johdanto, s. 16-17
- ↑ Norkola 2012
- ↑ Räjähtävä tyhjyys, s. 54
- ↑ Räjähtävä tyhjyys, s. 121
- ↑ Lukijalle s. 9
- ↑ a b Räjähtävä tyhjyys, s. 26
- ↑ Räjähtävä tyhjyys, s. 120-121
- ↑ Aittokoski, Heikki: Venäjän sotilaita voi odottaa räjähtävä tyhjyys. Helsingin Sanomat, 29.3.2022, s. A 12.