Purppurabakteeri
Purppurabakteerit ovat proteobakteereita, jotka ovat fototrofisia, eli ne tuottavat energiaa yhteyttämällä.[1] Ne sisältävät bakteerilehtivihreä a:ta tai b:tä sekä useita karotenoideja. Nämä tuottavat värin joka vaihtelee violetin, punaisen, ruskean ja oranssin välillä.
Aineenvaihdunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteyttäminen tapahtuu reaktiokeskuksissa solukalvolla, joka on taittunut, muodostaen säkkejä ja putkia, suurentaen pinta-alaa. Kuten suurin osa muistakin yhteyttävistä bakteereista, purppurabakteerit eivät tuota happea, koska pelkistäjä sen yhteyttämisessä ei ole vesi. Joissakin, kuten purppurarikkibakteereissa, pelkistäjä on sulfidi tai rikki. Toisissa, Purppura ei-rikkibakteereissa, se on yleensä vety, mutta jotkin lajit käyttävät pieniä määriä muita yhdisteitä. Aluksi näitä kahta pidettiin heimoina, mutta RNA-puut ovat osoittaneet että purppurabakteerit koostavat monta ryhmää jotka ovat lähempiä sukulaisia ei-yhteyttäville bakteereille kuin toisilleen.
Purppurabakteerit pystyvät käyttämään fotodissosiaatiota saamaan anaerobisesti monista eloperäisistä yhdisteistä sekä energiaa että aineita kasvamiseen. Vaikka ne pystyvät käyttämään joitakin substraatteja aineenvaihduntaan anaerobisesti pimeässä, ne eivät pysty kasvamaan pimeässä ilman happea. Tämä piirre erottaa ne tyypillisistä anaerobisista toisenvaraisista lajeista.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ D.A. Bryant & N.-U. Frigaard: Prokaryotic photosynthesis and phototrophy illuminated. Trends Microbiol., 2006, 14. vsk, nro 11, s. 488. doi:10.1016/j.tim.2006.09.001
- ↑ Howard Gest, Martin D. Kamen & Herta M. Bregoff: Studies on the metabolism of photosynthetic bacteria V. photoproduction of hydrogen and nitrogen fixation by rhodospirillum rubrum. The Journal of Biological Chemisty, 1950, nro 182, s. 153–170.