Purkaus yössä
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 | Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: surkeasti EN wikistä väännetty |
| Purkaus yössä | |
|---|---|
| Clash by Night | |
 DVD-julkaisun kansi. |
|
| Ohjaaja | Fritz Lang |
| Käsikirjoittaja | Näytelmä: Clifford Odets Käsikirjoitus: Alfred Hayes |
| Tuottaja | Harriet Parsons Norman Krasna Jerry Wald |
| Säveltäjä | Roy Webb |
| Kuvaaja | Nicholas Musuraca |
| Leikkaaja | George Amy |
| Tuotantosuunnittelija | Carroll Clark Albert S. D'Agostino |
| Pukusuunnittelija | Michael Woulfe |
| Pääosat | Barbara Stanwyck Paul Douglas Robert Ryan Marilyn Monroe |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |  Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Wald/Krasna Productions RKO Pictures |
| Levittäjä | RKO Pictures Netflix |
| Ensi-ilta | 16. kesäkuuta 1952 Los Angeles, Kalifornia 18. kesäkuuta 1952 New York City, New York 7. marraskuuta 1952 Suomi |
| Kesto | 105 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Purkaus yössä (engl. Clash by Night) on vuonna 1952 valmistunut Fritz Langin ohjaama yhdysvaltalainen film noir -tyylinen draamaelokuva. Pääosia näyttelevät Barbara Stanwyck, Paul Douglas, Robert Ryan ja Marilyn Monroe. Sivurooleissa ovat muiden muassa Keith Andes ja J. Carrol Naish. Alfred Hayes laati käsikirjoituksen Clifford Odetsin samannimisen näytelmän pohjalta.
Purkaus yössä on mustavalkoinen ja pituudeltaan 105 minuuttia. Elokuva sai ensi-iltansa kotimaassaan ensimmäisen kerran Los Angelesissa 16. kesäkuuta 1952 ja toisen kerran New Yorkissa 18. kesäkuuta. Suomessa Purkaus yössä ilmestyi 7. marraskuuta. Wald/Krasna Productions ja RKO Pictures tuotti elokuvan.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katkera ja kyyninen Mae Doyle (Barbara Stanwyck) palaa kotikaupunkiinsa Kalifornian Montereyyn kymmenen vuoden jälkeen New Yorkista. Hänen kalastajaveljensä Joe (Keith Andes) ei ole erityisen iloinen nähdessään hänet, mutta suostuu majoittamaan hänet perheen kotiin. Joen tyttöystävä Peggy (Marilyn Monroe) on ystävällisempi. Kun Joe kysyy Maelta rikkaasta miehestä, jota hän oli tapaillut, Mae kertoi, että mies oli ollut naimisissa ennestään. Hän kuoli ja jätti Maelle rahaa perinnöksi, mutta miehen vaimo ja sukulaiset haastivat Maen oikeuteen ja voittivat.
Mae alkaa tapailla Jerry D'Amatoa (Paul Douglas), hyväluontoista ja tavallista kalastajamiestä, jolla on oma vene. Mae halveksii Jerryn ystävää, Earl Pfeifferiä (Robert Ryan), joka on pureva ja tyytymätön koneenkäyttäjä elokuvateatterissa. Maen poliitikkorakastaja oli saanut hänet tuntemaan maen itsevarmemmaksi, mutta Earlilla on alhainen käsitys naisista yleisesti eikä hän pyri salaamaan sitä. Earlin vaimo on vaudeville-esiintyjä, joka on usein kaukana kiertueilla.
Earl aistii samankaltaista levotonta sielua Maessa ja on viehättynyt hänestä heti. Jerry on tietämätön kemiasta heidän välillään ja pian hän kosii Maeta, vaikka Mae varoittaa ettei hän ole Jerrylle se oikea. Mae päättää suotua kosintaan, vaikka hän ei rakasta eikä kunnioita tulevaa aviomiestään. Mae suostuu, koska hän tarvitsee turvaa ja uskoo muuttuvansa.
Jerry ja Mae saavat tyttövauvan mutta vuoden yhdessäolon jälkeen Mae pitkästyy. Earl, nyt eronnut, lähestyy Maeta. Mae vastustaa ensin, mutta sitten hän antaa periksi ja heidän välilleen syntyy suhde. Jerryn setä Vince (J. Carroll Naish), joka kantaa kaunaa Maelle, kertoo epäilyksistään veljenpojalleen. Kun Jerry kohtaa parin, Mae tunnustaa, että hän haluaa jättää Jerryn ollakseen Earlin kanssa.
Muutamien drinkkien jälkeen ja Vincen yllyttämänä Jerry etsii Earlin käsiinsä ja yrittää kuristaa tämän kuoliaaksi, kunnes Mae tulee ja katkaisee tappelun. Jerry lopettaa ja kauhistuu tapahtunutta. Kun Mae menee kotiin viedäkseen lapsensa pois, hän löytää vauvansängyn tyhjänä. Earl yrittää taivutella Maen lähtemään hänen kanssaan joka tapauksessa, ilman lasta, mutta tämä ei sovi Maelle. Purevien syyttelyiden jälkeen Mae jättää Earlin. Mae alkaa katua ja vakuuttaa Jerryn ottamaan hänet takaisin.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Barbara Stanwyck | … | Mae Doyle D'Amato |
| Paul Douglas | … | Jerry D'Amato |
| Robert Ryan | … | Earl Pfeiffer |
| Marilyn Monroe | … | Peggy |
| Keith Andes | … | Joe Doyle |
| J. Carrol Naish | … | Vince-setä |
| Silvio Minciotti | … | Papa D'Amato |
| Deborah Stewart | … | Baby Gloria |
| Diane Stewart | … | Baby Gloria |
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvauksien aikana nyt kuuluisat Monroen alastonkalenterikuvat nousivat esiin ja toimittajat parveilivat ympäriinsä ja vainosivat Monroeta, mikä aikaansai huomattavaa häiriötä elokuvatekijöille.
Tämä Odetsin työ oli alun perin esitetty neo-realistisena Broadway-näytelmänä vuonna 1941, pääosassa Tallulah Bankhead Stanwyckin roolissa. Fritz Lang muutti tapahtumapaikan Staten Islandilta kalastajakaupunkiin Kaliforniassa, mutta hän säilytti rannikon ahdistavan tunnelman.
Draama on jaettu kahteen lähes yhtä suureen osaan ja kumpikin on melkein täydellinen draama omanaan. Näiden osien välissä on vuosi aikaa. Kumpikin jakso alkaa ei-fiktiivisellä, dokumenttikatsauksena kalastusteollisuuteen Montereyssa, Kaliforniassa. Sen jälkeen siirrytään itse tarinaan. Voikin sanoa, että elokuvassa on kaksi noin tunnin pituista elokuvaa, jotka muodostavat kokonaisuuden.
Elokuvan englanninkielinen nimi tulee Matthew Arnoldin runosta "Dover Beach" (1851). Erityisesti: It is a place "where ignorant armies clash by night."
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Variety arvosteli elokuvaa kovasti, mutta arvosti Barbara Stanwyckin suoritusta: "Clifford Odetsin Purkaus yössä esitettiin Broadwaylla yli vuosikymmentä aikaisemmin, saapui valkokankaalle pikemminkin halun ja intohimon päämäärättömänä draamana. Purkaus yössä vangitsee paljon rannikon harmaata kalastajakylää, elokuvan tapahtumapaikan, mutta tarinan intensiteetti vain harvoin pääsee esille... Barbara Stanwyck näyttelee palaavaa Mae Doylea tavanomaisessa uhmassa ja synkkyydessä. Se on yksi hänen parhaimmista suorituksistaan. Robert Ryan näyttelee toista miestä raa'asti kun taas Marilyn Monroe on pelkistetty sama kuin pikkurooliin."
Kriitikko Sam Adams kirjoitti Fritz Langin ohjaamisen tyylistä: "Pidättyväisyys ei koskaan ollut Fritz Langin ongelma. Hänen versionsa Clifford Odetsin näytelmästä Purkaus yössä lähenteleekin camp-tyyliä... Elokuvan maailmassa vahvat naiset kykenevät saamaan tyydytyksen vain miehisen väkivallan uhkaamina. Lang käsitteli samaa aihetta kaksi vuotta myöhemmin elokuvassa Ihmispeto (1954), paljastaen samalla tavalla ihmisen petomaisen luonnon. Kenties Lang olisi pitänyt jatkaa Purkauden tyylin merkillisessä, sanattomassa alussa, joka alkaa lokkien ja hylkeiden kuvauksesta ja hitaasti sekoittaa näyttelijät heidän luonnolliseen elinympäristöönsä."
Kriitikko Dennis Schwartz kirjoitti: "Roolisuoritukset ovat teennäisiä, mutta täynnä tulisia tunteita. Näyttelijät ovat taitavia ilmaisemaan hahmojen monimutkaiset taustat kamppailessaan keskenään toivoen, etteivät he kuole yksinäisyyteen tai kyynisyyteen. Langin ajatuksena oli näyttää miten helppoa on olla huomaamatta vikoja itsessä mutta huomata niitä muissa. Purkaus yössä kertoo erinomaisesti, kuinka yksinäiset ihmiset murtautuvat ulos heidän varjoisasta olemassaolosta, kuin se pimeys olisi vankila, jossa päämäränä on selviytyminen hinnalla millä hyvänsä."
Rotten Tomatoesin mukaan 92% kriitikoista antoi elokuvalle positiivista palautetta, perustuu 11 arvosteluun, tehden elokuvan "tuoreeksi."
Uusi sovitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]John Frankenheimer ohjasi Odetsin näytelmästä version Playhouse 90:lle 13. kesäkuuta vuonna 1957. Siinä pääosassa oli Kim Stanley.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Purkaus yössä Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Purkaus yössä Elonet.
- Purkaus yössä AllMoviessa. (englanniksi)
- Purkaus yössä TCM Movie Databasessa (englanniksi)
- Purkaus yössä Theauteursissa (englanniksi)