Puolan maantiede
| Puolan maantiede | |
|---|---|
 Puolan topografia |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Naapurimaat | Saksa, Tšekki, Slovakia, Ukraina, Valko-Venäjä, Liettua, Venäjä |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 312 685 km² |
| Rantaviiva | 491 km |
| Rajan pituus | 2 888 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Rysy, 2 499 m |
| Matalin kohta | Raczki Elbląskie, -1,8 m |
| Pisin joki | Veiksel, 1 047 km |
| Suurin järvi | Śniardwy, 113,2 km² |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | väli-ilmasto |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | kivihiili, rikki, kupari, maakaasu, hopea, lyijy |
Puolan maantiede kattaa itäisen Keski-Euroopan suurimman valtion, vaikkakin Puola on selvästi pienempi kuin itänaapurinsa Ukraina ja Venäjä. Puolan väkiluku on 38,1 miljoonaa ja pinta-ala 312 685 neliökilometriä. Pääkaupunki on Varsova, ja muita suuria kaupunkeja ovat Krakova, Łódź, Wrocław, Poznań, Gdańsk, Szczecin, Bydgoszcz, Lublin, Katowice ja Białystok.
Topografia ja vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puola sijaitsee lähes kokonaisuudessaan pohjoisen Euroopan tasangolla, jonka muodot ovat jääkausien jäätiköiden muovaamia. Maan keskimääräinen korkeus merenpinnasta on vain 173 metriä, mutta maan etelärajalla kohoavat Sudeettien ja Karpaattien vuoret. Karpaattien Tatravuoristossa on Puolan korkein huippu, 2 499 metriä korkea Rysy.[1]
Tasankoa halkovat monet suuret joet, kuten Veiksel (puolaksi Wisła), Oder (puolaksi Odra), sen sivujoki Warta ja Veikselin sivujoki Bug.[2] Tasaisessa maassa on myös yli 9 300 järveä, etupäässä maan pohjoisosissa. Masuria on suurin järvialue ja suosittu matkailukohde.[1]
Błędówin aavikko Sleesian ylängöllä on Euroopan suurin sisämaan hiekka-alue, 33 neliökilometriä. Hiekka kertyi sinne jääkauden jälkeen jäätikön sulaessa. Se oli metsän peitossa, kunnes 1100-luvulla alue raivattiin kaivosteollisuuden tarpeiden vuoksi. Sitä on käytetty armeijan harjoitusalueena, hiekan ottoon ja autokilpailuihin.[3]
Słowińskin kansallispuiston hiekkadyynit taas syntyivät meren rannalla. Korkein dyyni kohoaa 42 metriä merenpinnan tasosta.[4]
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolan ilmasto on väli-ilmasto leudomman Länsi-Euroopan meri-ilmaston ja ankaramman Itä-Euroopan mannerilmaston välillä. Lunta on koko maassa, pohjoisessa noin 40 päivän ajan, idässä ja etelässä 60 päivän ajan ja Karpaateilla sadan päivän ajan. Sadetta saadaan ympäri vuoden, eniten kesällä. Vuoden sademäärä on 500-625 mm.[5]
Kasvillisuus ja eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolassa oli ennen paljon tiheää metsikköä, mutta nykyään suurin osa maasta on viljeltyä.[6] Puola kuuluu lauhkeaan lehtimetsävyöhykkeeseen. Tyypillisiä puulajeja alavilla seudulla ovat koivut, lepät, tammi, vaahtera, tuomi, pähkinäpensas, jalavat, lehmukset, pyökki ja haapa. Tatravuoristossa on havumetsiä, joissa kasvaa kuusen ja männyn lisäksi myös lehtikuusta. Tunnetuin aarniometsä on Białowieza, jossa elää luonnonvaraisia visenttejä ja puolalaisia villihevosia.[7][8]
Luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolassa on kaikkiaan 23 kansallispuistoa, joista yhdeksän keskittyy vuoristoluonnon, kaksi muiden ylänköalueiden, kymmenen sisävesien ja kosteikkojen ja kaksi Itämeren rannikon suojeluun.[9]
Vuoristossa ovat
- Babia Góran kansallispuisto
- Bieszczadyn kansallispuisto
- Gorcen kansallispuisto
- Góry Stołowen kansallispuisto
- Karkonoszen kansallispuisto
- Maguran kansallispuisto
- Pieninyn kansallispuisto
- Świętokrzyskin kansallispuisto
- Tatran kansallispuisto
Ylänköalueilla
Alankoalueet, metsät, sisävedet ja kosteikot
- Białowiezan kansallispuisto
- Biebrzan kansallispuisto
- Bory Tucholskien kansallispuisto
- Drawan kansallispuisto
- Kampinosin kansallispuisto
- Narewin kansallispuisto
- Polesien kansallispuisto
- Ujście Wartyn kansallispuisto
- Wielkopolskan kansallispuisto
- Wigryn kansallispuisto
Itämeren rannikko
Merkittävimmät nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Auschwitzin keskitysleiri Etelä-Puolassa Krakovan liepeillä -
Malborkin linna Pohjois-Puolassa -
Wawelin linna Krakovassa -
Toruńin vanhakaupunki -
Sukiennice eli vanha verkahalli Krakovan pääaukiolla (Rynek Główny) -
-
Kazimierz, Krakovan juutalaiskaupunginosa -
Przemyśl vanhakaupunki
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Neal Bedford: Poland. Lonely Planet, 2008. ISBN 9781741044799.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lonely Planet s.68-69.
- ↑ Drainage A Country Study. Library of Congress
- ↑ A Desert Revival krekow post. Arkistoitu 23.8.2011. Viitattu 20.4.2012.
- ↑ Slowinski National Park poland.travel. Viitattu 20.4.2012.
- ↑ Country Guide Poland (Arkistoitu – Internet Archive) BBc Weather
- ↑ Maailma tänään: Itä-Eurooppa, s. 9. Bonnier, 1997. ISBN 87-427-0807-9.
- ↑ Belovezhskaya Pushcha / Białowieża Forest Unesco. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Lonely Planet s.70-71.
- ↑ Polish National Parks 2008. Ministry of the Environment. Viitattu 14.4.2012.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puolan maantiede Wikimedia Commonsissa
