Punakaartin sota
| Punakaartin sota 1–2 | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Jussi T. Lappalainen |
| Genre | sotahistoria |
| Kustantaja | Opetusministeriö |
| Julkaistu | 1981 |
| Sivumäärä | 325+322 |
| ISBN |
951-85907-1-0 (osa 1) 951-85907-2-9 (osa 2) |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Punakaartin sota on kaksiosainen Suomen sisällissodan aikaisia punaisten sotatoimia käsittelevä Jussi T. Lappalaisen kirjoittama teossarja, joka ilmestyi vuonna 1981. Kyseessä on ensimmäinen tieteellisesti laadittu kokonaisesitys punaisen Suomen sodankäynnistä.[1] Teoksen kustansi opetusministeriön alainen punakaartin historiakomitea, joka perustettiin kesäkuussa 1967. Punakaartin sotahistoria annettiin Jussi T. Lappalaisen kirjoitettavaksi, ja lisäksi historiakomitea julkaisi kolme muuta projektin tuloksena syntynyttä tutkimusta vuosina 1982–1986.[2]
Suomen tietokirjailijat ry valitsi Punakaartin sodan vuonna 2014 julkaisemansa 100 merkittävän suomalaisen tietokirjan listalle.[3]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lappalainen toimi kirjan ilmestyessä Turun yliopiston Suomen historian apulaisprofessorina. Hän kävi tutkimustaan varten kolmen vuoden ajan läpi vanhempaa tutkimusta, punaisten asiakirjoja sekä muistitietoa. Varsinainen kirjoitustyö kesti kolme ja puoli vuotta, jonka jälkeen käsikirjoitus oli valmiina vuonna 1978. Ennen kirjan julkaisua sen kävivät vielä läpi professori L. A. Puntila, eversti K. J. Mikola, akateemikko Eino Jutikkala, professori Oscar Nikula sekä apulaisprofessori Erkki Lehtinen. Kirja sisältää myös 29 teosta varten piirrettyä karttaa, diagrammia ja taulukkoa, jotka on tehnyt Raili Laurila.[1]
Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Punakaartin sotaa pidetään laadukkaana ja ainutlaatuisena tutkimuksena sai se osakseen myös rankkaa kritiikkiä vuonna 1993 ilmestyneessä professori Heikki Ylikankaan teoksessa Tie Tampereelle. Hänen mukaansa Lappalaisen historiankirjoitus tarjoaa siloitellun kuvan sodasta ja pimittää kaikki valkoisten heti taisteluiden jälkeen tekemät antautuneiden punaisten teloitukset. Ylikangas pitää tätä tarkoituksellisena pimityksenä.[4] Hän kritisoi myös sitä, ettei kirjassa oteta kantaa vanhaan kiistaan sodan nimestä. Lappalaisen teoksessa ei kertaakaan mainita sodan nimeä.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lappalainen, Jussi T.: Punakaartin sota 1. Helsinki: Opetusministeriö, 1981. ISBN 951-85907-1-0.
- ↑ Arkistonmuodostaja: Punakaartin historiakomitea Kansallisarkisto. Arkistoitu 13.10.2017. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ Vehkalampi, Silja; Maijala, Juho: Tietokirjailijat listasivat sata merkittävintä suomalaista tietokirjaa — moniko löytyy kirjahyllystäsi? 15.4.2015. Kouvolan Sanomat. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ Tarkka, Pekka: 1918 Suomen Sarajevon paha totuus (vain tilaajille) 29.8.1993. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ Ylikangas, Heikki: Vuoden 1918 tutkimus 19.11.2008. Heikki Ylikankaan blogi. Viitattu 12.10.2017.