Prömpeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Prömpeli
Брюмбель, Brjumbel
Prömpeli ja sen pohjoispuolella sijainnut öljyliuskekaivos vuoden 1930 kartalla.
Prömpeli ja sen pohjoispuolella sijainnut öljyliuskekaivos vuoden 1930 kartalla.

Prömpeli

Koordinaatit: 59°24′12″N, 28°49′39″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Jaaman piiri
Kunta Opolja
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2017) 60











Prömpeli[1] (ven. Брю́мбель, Brjumbel) on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Opoljan kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee kuusi kilometriä Opoljasta etelään. Kylässä on 60 asukasta (vuonna 2017)[2].

Kylä mainitaan 1770-luvun kartassa. Peter von Köppenin mukaan vuonna 1848 siellä asui 59 venäläistä ja 54 savakkoa[3]. Venäläiset kuuluivat Opoljan ortodoksiseen[4] ja savakot Novasolkan luterilaiseen seurakuntaan[3]. Kylän talonpojat olivat 1860-luvulle saakka tilanomistajien maaorjia[5].

1800-luvun lopussa Prömpeli kuului kyläkuntana Jastrebinon volostiin. Vuonna 1899 siellä oli 91 asukasta, joista 71 oli venäläisiä, 18 suomalaisia ja kaksi ”sekoittuneita”. Luterilaisia oli 15 henkeä.[6]

Venäjän vallankumouksen jälkeen Prömpeli kuului Pustoperän kyläneuvoston. Se liitettiin Hovinkylän kyläneuvostoon vuonna 1950 ja Opoljan kyläneuvostoon vuonna 1954. Prömpelissä oli 100 asukasta vuonna 1928 ja 83 vuonna 1958.[7]

Kylän lähellä on sijainnut Veimarin öljyliuskekaivos, jota hyödynnettiin vuoteen 1931 saakka[8].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 44. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio.
  2. Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti msu.lenobl.ru. 2017. Viitattu 6.6.2020.
  3. a b von Köppen, Peter: Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 86. St.-Petersburg: , 1867.
  4. Istoriko-statistitšeskije svedenija o Sankt-Peterburgskoi jeparhii. Vypusk 10 azbyka.ru. 1885. Viitattu 6.6.2020.
  5. Sankt-Peterburgskaja gubernija: Spisok naseljonnyh mest po svedenijam 1862 goda, s. 201. Sankt-Peterburg: Tsentralnyi statistitšeski komitet Ministerstva vnutrennih del, 1864. Teoksen verkkoversio.
  6. Materialy k otsenke zemel v S.-Peterburgskoi gubernii. Tom I: Jamburgski ujezd, vypusk II, s. 402–408. Sankt-Peterburg: Otsenotšno-statistitšeskoje bjuro S.-Peterburgskogo gubernskogo zemstva, 1904. Teoksen verkkoversio.
  7. Spravotšnik istorii administrativno-territorialnogo delenija Leningradskoi oblasti old.classif.gov.spb.ru. Arkistoitu 30.7.2019. Viitattu 6.6.2020.
  8. Veimarnski rudnik Peterburgski regionavt. Arkistoitu 6.6.2020. Viitattu 6.6.2020.