Pohjois-Korean kriisi 2017

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjois-Korean kriisi 2017
Paikka:

Korean niemimaa

Lopputulos:

Meneillään

Osapuolet

 Pohjois-Korea

 Yhdysvallat
 Etelä-Korea
 Japani

Komentajat

Pohjois-Korea Kim Jong-un

Yhdysvallat Donald Trump
Etelä-Korea Moon Jae-in
Japani Shinzō Abe

Pohjois-Korean kriisi (2017- ) on Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välinen kiista Pohjois-Korean kehittelemistä aseista.

Pohjois-Korean mukaan sen ydinaseohjelma on puolustuksellinen. Pohjois-Korean mielestä Yhdysvallat uhkaa sitä, joten maa tarvitsee turvakseen ydinaseita.[1] Se vastaa ydinaseilla vain ydinaseiskuihin. Yhdysvaltain mielestä Pohjois-Korean ydinaseohjelma uhkaa Yhdysvaltoja, eikä Pohjois-korealla näin saisi olla ydinaseita. Niinpä maiden välillä on jännite.

Pohjois-Korean ydinaseohjelma on edennyt nopeasti vuodesta 2016.

Maa teki sarjan pitkän kantaman ohjuskokeita vuonna 2017. Jo koesarjan alussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati Pohjois-Koreaa luopumaan joukkotuhoaseohjelmastaan. Kesällä Pohjois-Korea kokeili Yhdysvaltoihin kantavaa ohjusta ja syksyllä vetypommia, Tästä seurasi kova sananvaihto maiden johtajien välillä. YK määräsi Pohjois-Korealle lisäpakotteita, mm. öljynvientikiellon.

Olympialaiset, tuleva Trumpin ja Kimin huippukokous ja Pohjois-Korean lupaukset lievensivät vuoden 2018 alkupuolella konfliktia, mutta tilanne pysyi yhä vaarallisena ja häilyvänä. Yhdysvallat vaati Pohjois-Korean ydinaseriisuntaa. Pjongjangin tulevia toimia ei tiedetty.[2] Huippukokous oli ulkonaisesti onnistunut.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Korean ja Etelä-Korean välille ei ole solmittu Korean sodan jälkeen rauhaa vaan pelkkä aselepo. Ajoittaisia pieniä aseellisia välikohtauksia on ollut maalla ja merellä.

Pohjois-Korea alkoi viimeistään 90-luvulla havitella itselleen ydinasetta. Sysäys tähän tuli sosialistisen maailman romahduksesta. Neuvostoliiton seuraaja Venäjä ei ole tukenut Pohjois-Koreaa samalla tavoin kuin Neuvostoliitto.

Pohjois-Korea alkoi kehittää keskipitkän matkan ohjuksia 90-luvun alussa. Vuonna 1993 Bill Clintonin Yhdysvallat suunnitteli vakavissaan ennaltaehkäisevää iskua Pohjois-Korean ydinlaitoksiin. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush sanoi vuonna 2002 tammikuussa Pohjois-Korean kuuluvan "pahaan akseliin".[3][4] Yhdysvallat ja Japani lopettivat tämän takia öljyn vienin Pohjois-Koreaan.

Pohjois-Korean kanta ydinohjelmastaan vaihteli vuosina 2003–2013. Se milloin kiihdytti joukkotuhoaseohjelmaansa mutta välillä järjesti neuvotteluja ulkomaiden kanssa. Vielä vuonna 2012 ulkovallat eivät pitäneet Pohjois-Korean kehitteillä olevia ydinaseita ja ohjuksia uskottavina peloteaseina. Pohjois-Korean kolmas ydinkoe vuonna 2013 tehtiin kevyellä räjähteellä, joka voisi sopia ohjuksen kärjeksi.

Vuosina 2015–2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Korean ydinaseohjelma eteni nopeasti kun vuonna 2016 Pohjois-Korea kokeili ensi kertaa kohtalaisella menestyksellä sukellusveneestä laukaistavaa ohjusta. Kesällä 2017 maa laukaisi mannertenvälisen ohjuksen, jolla se saattoi uhata Yhdysvaltoja. Pohjois-Korean pelotteen sinetöi syksyn ydinkoe, joka oli melko varmasti vetypommi.

Ohjuksien kehittelyn arveltiin tuolloin vieläkin olevan hieman kesken, ja vievän noin vuoden pari.

Kriisin alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-Un ilmoitti uudenvuodenpuheessaan, että maan mannertenvälinen ohjus on melkein valmis[5].

Pohjois-Korea laukaisi 13.2.2017 keskimatkan Pukguksong 2-ohjuksen. Yhdysvaltain vasta valittu presidentti Donald Trump tuomitsi ohjuskokeen, koska katsoi sen uhkaavan Japanin turvallisuutta[6].

Kiina liittyi maaliskuussa YK:n pakoterintamaan, kun kielsi hiilen tuonnin Pohjois-Koreasta[7].

Pohjois-Korea arvosteli ankarasti Kiinaa siitä, että se koettaa estää Pohjois-Koreaa kehittämästä ydinaseita[8].

Yhdysvallat vaati YK:ssa tiukempia pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan. Yhdysvaltain laivasto ja sukellusvene liikkuivat Pohjois-Korean lähellä. Maa sijoitti THAAD-torjuntaohjuksia Etelä-Koreaan[9][10]. Näiden tehoa tositilanteessa ei tiedetty. Huhtikuussa pelättiin sodan syttyvän Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välille[11], mutta sitä ei silti pidetty todennäköisenä[12][13]. Trump sanoi maan olevan valmis toimimaan yksin Pohjois-Korean suhteen, jos Kiina ei auta kriisin ratkaisussa[14][15]. Pohjois-Korean huhtikuun ohjuskokeet pelottivat Japania[16]. Kiina ja Etelä-Korea sopivat huhtikuussa toimista Pohjois-Korean ohjusohjelmaa vastaan[17].

Trump sanoi toukokuussa haluavansa tavata Pohjois-korean johtajan Kim Jong-Unin[18].

Mannertenväliset ohjukset, vetypommi ja öljynvientikielto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2017 Pohjois-Korea teki pari ohjuskoetta, jotka olisivat voineet kantaa ainakin Alaskaan, mahdollisesti jopa kaikkialle Yhdysvaltoihin [19][20] .

Yhdysvaltain presidentti Trump uhkasi elokuussa 2017 Pohjois-Koreaa "tulella ja raivolla", jos se uhkailee Yhdysvaltoja. YK määräsi Pohjois-Korealle uusia pakotteita. Myös Kiina oli pakoterintamassa mukana[21]. Maiden johtajat kävivät elo-syyskuussa kiivasta sanaharkkaa: Kim oli Trumpin mielestä "pieni rakettimies" ja Tump Kimin mielestä "vanha yhdysvaltalaishöppänä"[22].

3.9.2017 Pohjois-Korea teki ydinkokeen, jonka räjähdysvoima oli jopa 200–300 kt[23]. Maa väitti sitä ohjuksen taistelukärjeksi sopivaksi vetypommiksi.

Myös Kiina oli mukana Pohjois-Korean vastaisissa pakotteissa. Venäjän varaulkoministeri sanoi marraskuussa 2017 pakotteiden luovan humanitaarisia ongelmia.

28. marraskuuta Pohjois-Korea kokeili mannertenvälistä Hwasong-15-ohjusta, jonka kantama on 13 000 km. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui kriisin takia. Pohjois-Korea ilmoitti olevansa vastuullinen ydinasevaltio. Yhdysvallat vaati meriliikenteen katkaisemista Pohjois-Koreaan. Yhdysvaltain sotilasedustaja sanoi, että Hwasong 15 on epätarkka, ja että sen kärki ei tullut kokeessa ehjänä merenpinnan tasolle asti. Tällöin Pohjois-Korealla ei olisi ollut vielä marraskuussa 2017 todellista kykyä iskeä Yhdysvaltoihin.

22. joulukuuta YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman, jossa se tuomitsi Pohjois-Korean toimet ja päätti uusista pakotteista maata kohtaan. Pakotteilla estetään raakaöljyn ja öljytuotteiden vienti Pohjois-Koreaan ja vaikutetaan pohjoiskorealaisten vierastyöläisten asemaan jäsenvaltioissa.[24]

Jännitteiden lievenemistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 alussa Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välinen jännite lieveni mm olympialaisten takia. Kim halusi diplomatiaa Etelä-Korean kanssa[25]. Pohjois-Korean johtaja kävi Kiinassa[26]. Pohjois-Korean johtaja Kim kutsui Trumpin tapaamiseen. Yhdysvallat ja Korea suunnittelivat maaliskuun lopusta lähtien 2018 maiden johtajien huippukokousta[27]. Tähän liittyen mm Yhdysvaltain tuleva ulkoministeri Mike Pompeo kävi Pohjois-Koreassa[28]. Pohjois-Korean ja Etelä-Korean johtajien välille avattiin suora puhelinyhteys, "kuuma linja"[29]. Pohjois-Korea lupasi keskeyttää huhtikuussa 2018 ohjusten ja ydinaseiden testauksen[30]. Yhdysvaltain presidentti Trump kiitteli alussa Pohjois-Koreaa[31]. Mutta myöhemmin Trump totesi konfliktin ratkaisun olevan kaukana[32]. Tarkkailijoiden mielestä Pohjois-Korean liennytyspuheet saattoivat olla kylmäveristä taktiikkaa[33]

Kimin ja Trumpin tapaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kim Jong Un ja Donald Trump tapasivat Singaporessa 12. kesäkuuta 2018. He sopivat alustavasti pyrkimyksestä kohti ydinaseetonta Korean niemimaata ja Yhdysvaltain sotaharjoitusten lopettamisesta[34][35]. Mutta tämä oli vasta hatara alku[36]. Trump sanoi luopuvansa sotaharjoituksista, koska nämä maksavat. mutta toisaalta Yhdysvaltain ulkoministeri sanoi, että Yhdysvallat suostuu vain täyteen ydinaseriisuntaan[37]. Kim lupasi aloittaa ydinaseista luopumisprosessin nopeasti[35].

Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin johtajat suhtautuivat kokoukseen myönteisesti[38]. Kriitikot katsoivat Trumpin antaneen myönnytyksiä Pohjois-Korealle ilman vastamyönnytyksiä. Todellista edistystä ydinaseriisunnassa ei tapahtunut[39]. Kukaan ei tiennyt, käynnistyisikö liennytys. Koreoiden välinen rauhansopimus oli yhä solmimatta[40]. Niinpä kriisi ei ollut vieläkään päättynyt[41]. Mutta Pohjois-Korean johtajan oli määrä tavata tulevaisuudessa ainakin Putin ja Japanin pääministeri[42].

Neuvottelut umpikujaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Korea kiersi öljynvientirajoituksia ja jatkoi aseohjelmaansa[43]. Ainakin yksi venäläisyhtiö salakuljetti Pohjois-Koreaan[44]. Heinäkuussa Yhdysvallat yritti turhaan ajaa YK:ssa läpi uusia pakotteita. Venäjän ja Kiinan vastustus jäädyttivät uudet pakotteet puoleksi vuodeksi[45]. Pohjois-Korea vaati Yhdysvalloilta pakotteiden höllentämistä ja virallista rauhansopimusta Yhdysvaltain kanssa. Yhdysvallat vaati Pohjois-Koreaa luopumaan pian osasta ydinaseistaan[46]. Sen edustajat väittivät Pohjois-Korean jatkavan salassa aseohjelmaansa[47]. Näin neuvottelut olivat elokuun puolivälissä 2018 umpikujassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joby Warrick, Ellen Nakashima ja Anna Fifield: North Korea now making missile-ready nuclear weapons, U.S. analysts say The Washington Post. 8.8.2017. Viitattu 2.9.2017. (englanniksi)
  2. Pohjois-Korea ilmoitti lopettavansa ydinkokeet Iltalehti. Viitattu 22.4.2018.
  3. Pihlajamaa, Antti: Uhkakuvat muutoksessa – yhdysvaltalaisen roistovaltiodiskurssin vaikutus läntisiin sotilaallisiin uhkakuviin 1990- ja 2000-luvuilla, s. 7. Pro gradu tutkielma. Helsinki: Kadettikurssi 92 - Kenttätykistölinja, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 6.1.2018).
  4. Pohjois-Korea hieroo sopua Yhdysvaltain kanssa Yle, Uutiset. 26.7.2002. Viitattu 6.1.2018.
  5. Kim Jong Un's 2017 New Year's Address NCNK. 18.5.2017. Viitattu 23.4.2018. (englanniksi)
  6. Pohjois-Korea: Ballistisen ohjuksen koelaukaisu oli menestys Ilta-Sanomat. 13.2.2017. Viitattu 22.4.2018.
  7. Steven Jiang: China bans coal imports from North Korea CNN. Viitattu 23.4.2018.
  8. Choe Sang-Hun: North Korean Media, in Rare Critique of China, Says Nuclear Program Will Continue The New York Times. 4.5.2017. Viitattu 23.4.2018. (englanniksi)
  9. Ankit Panda: It's Official: THAAD Missile Defense Is Up and Running in South Korea The Diplomat. Viitattu 23.4.2018. (englanniksi)
  10. Choe Sang-Hun, Gerry Mullany: Missile Defense System Takes Shape in South Korea as North Holds Drills The New York Times. 25.4.2017. Viitattu 23.4.2018. (englanniksi)
  11. Nyt jyrähti Kiina: ”Kaikki häviävät” Uusi Suomi. Viitattu 22.4.2018.
  12. 10 kysymystä Korean niemimaan tilanteesta Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  13. Huoli USA:n iskusta Pohjois-Koreaan kasvaa verkkouutiset.fi. 4.11.2017. Viitattu 22.4.2018.
  14. Trump: USA valmis toimimaan yksinään Pohjois-Korean suhteen Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  15. Eli Watkins: Trump: US will act unilaterally on North Korea if necessary CNN. Viitattu 22.4.2018.
  16. Pohjois-Korean ohjuskoe tuomittiin: "Suuri uhka Japanille" Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  17. Etelä-Korea ja Kiina sopivat 'voimakkaista toimista' Pohjois-Korean ydinaseuhan torjumiseksi beta.oikeamedia.com. Viitattu 22.4.2018. (englanniksi)
  18. Trump olisi valmis tapaamaan Pohjois-Korean Kimin Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  19. Pohjois-Korea: Koko Yhdysvallat on nyt ohjustemme ulottuvilla mtv.fi. Viitattu 22.4.2018.
  20. Chieu Luu, Brad Lendon and Zachary Cohen: US bombers fly over Korean Peninsula in response to N. Korea's ICBM test CNN. Viitattu 23.4.2018.
  21. Trump kiittelee Kiinaa ja Venäjää Pohjois-Korean vastaisten pakotteiden tukemisesta mtv.fi. Viitattu 22.4.2018.
  22. ”Mielipuoli”, ”Höppänä”, ”Rakettimies” - näin Pohjois-Korean Kim ja USA:n Trump haukkuvat toisiaan iltalehti.fi. Viitattu 22.4.2018.
  23. The nuclear explosion in North Korea on 3 September 2017: A revised magnitude assessment NORSAR. Viitattu 23.12.2017. (englanniksi)
  24. UN News - Security Council further tightens sanctions against DPR Korea UN News Service Section. 22.12.2017. Viitattu 23.12.2017. (englanniksi)
  25. KCNA: Kim Jong-un haluaa edistää suhteita Etelä-Korean kanssa Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  26. Herätys: Kiina vahvisti huhut Pohjois-Korean johtajan vierailusta, yllättävän moni nauttii pitkästä työmatkasta, kevätaurinko lämmittää päivällä Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  27. Pohjois-Korean johtaja vahvisti Pekingissä: Kim halukas huippukokoukseen Trumpin kanssa Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  28. Trump vahvisti: CIA:n johtaja tapasi Kim Jong-unin Pohjois-Koreassa Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  29. Yonhap: Pohjois-Korea keskeyttää ydin- ja ohjuskokeensa Ilta-Sanomat. 21.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
  30. Yonhap: Pohjois-Korea keskeyttää ydin- ja ohjuskokeensa Ilta-Sanomat. 21.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
  31. Trump: Erittäin hyvä uutinen Pohjois-Korealle ja maailmalle Ilta-Sanomat. 21.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
  32. Trump: Pohjois-Korean ydinasekriisin ratkaisu vielä kaukana Ilta-Sanomat. 22.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
  33. Asiantuntija: Pohjois-Korean ydinasekokeiden lopettaminen voi olla halpaa puhetta ja lännen palkintojen kalastelua Ilta-Sanomat. 21.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
  34. Neljän kohdan julistus – lue Trumpin ja Kimin allekirjoittama paperi sanasta sanaan Ilta-Sanomat. 12.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
  35. a b Ydintarkkailijoita paikalle, ei enää sotaharjoituksia – Näin Donald Trump ja Kim Jong-un sopivat verkkouutiset.fi. 6.12.2018. Viitattu 12.6.2018.
  36. Asiantuntija: Trumpin ja Kimin tapaaminen on jännittävä näytelmä ja pelkkää spektaakkelia Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2018.
  37. USA:n ulkoministeri: Pakotteita ei vähennetä ennen kuin Pohjois-Korea luopuu ydinaseista Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2018.
  38. Singaporen kokous keräsi kiitoksia ja aiheutti huolta Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2018.
  39. Kirjeenvaihtajan analyysi: Trumpin ja Kimin allekirjoittama sopimus oli ”floppien floppi” Helsingin Sanomat. 12.6.2018. Viitattu 14.6.2018.
  40. Tutkijat: Trumpin ja Kimin tapaaminen on vain keskustelunavaus Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2018.
  41. Soini: Trumpin ja Kimin tapaaminen voi olla alku neuvotteluprosessille Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2018.
  42. Edistytäänkö Korean niemimaalla sittenkin? Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2018.
  43. Donald Trump kirjoitti Kim Jong-unille kirjeen, jonka Yhdysvallat toimitti Pohjois-Korean ulkoministerille Helsingin Sanomat. 4.8.2018. Viitattu 11.8.2018.
  44. Pohjois-Korean ovela huijaus verkkouutiset.fi. 8.8.2018. Viitattu 11.8.2018.
  45. YK:n raportti: Pohjois-Korea kiertää pakotteita menestyksekkäästi savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 11.8.2018.
  46. ”Gangsterit” – Pohjois-Korea syyttää taas USA:ta verkkouutiset.fi. 13.8.2018. Viitattu 21.8.2018.
  47. Pohjois-Korean ja USA:n riita repesi: Väite salaisista ydinaseista verkkouutiset.fi. 20.8.2018. Viitattu 21.8.2018.