Pohjoinen renessanssi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hieronymus Bosch, Maallisten ilojen puutarha, 1490–1510.

Pohjoinen renessanssi viittaa kulttuuriseen ja taiteelliseen liikkeeseen, joka kukoisti pohjoisessa Euroopassa 1400-luvulta 1600-luvulle. Liike oli osa laajempaa renessanssia, mutta sillä oli omat ainutlaatuiset piirteensä ja vaikutuksensa, jotka erottivat sen eteläisestä vastineestaan.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoinen renessanssi sai alkunsa 1400-luvun lopulla, kun renessanssin aatteet levisivät pohjoiseen Eurooppaan kaupan, kirjapainotaidon ja humanismin myötä. Humanismi korosti antiikin oppineisuuden arvoja, ja tämä näkemys vaikutti voimakkaasti pohjoisen renessanssin ajatteluun.[1][2]

Pohjoisen renessanssin alullepanijat, kuten Alankomaiden ja Saksan humanistit, kannustivat oppimista ja tiedon levittämistä. He painottivat myös yksilön henkistä kehitystä sekä taidetta ja tiedettä osana sivistystä.[1][2]

Taiteen ja kirjallisuuden nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jan van Eyck, Giovanni Arnolfini ja hänen vaimonsa, 1434.

Yksi pohjoisen renessanssin keskeisistä piirteistä oli taiteen ja kirjallisuuden nousu. Alankomaiden taidekoulukunnat, kuten flaamilaisen taidemaalauksen kukoistus, loivat mestariteoksia, jotka yhdistivät uskonnollisia ja maallisia aiheita. Johtavat taiteilijat, kuten Jan van Eyck ja Hieronymus Bosch, tulivat tunnetuiksi tarkoista yksityiskohdistaan ja realistisista kuvauksistaan.[1][2]

Kirjallisuudessa humanistiset tekstit saivat suosiota. Erasmus Rotterdamilainen, humanistinen oppinut Alankomaista, kirjoitti arvostettuja teoksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti aikakauden ajatteluun.[1][2]

Uskonpuhdistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoinen renessanssi liittyi läheisesti uskonpuhdistukseen. Martti Lutherin teot ja ajatukset vaikuttivat voimakkaasti pohjoisen Euroopan kirkon ja yhteiskunnan rakenteisiin. Uskonpuhdistus synnytti uusia taiteen ja kirjallisuuden ilmaisumuotoja, kuten protestanttista kirkkotaidetta ja uskonnollista kirjallisuutta.[1][2]

Tieteellinen edistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoinen renessanssi edisti myös tieteellistä edistystä. Astronomiassa ja kartografiassa tapahtui merkittäviä kehityksiä. Nikolaus Kopernikus esitti aurinkokeskeisen maailmankuvan, ja Gerhardus Mercator loi uuden karttaprojektion.[1][2]

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoinen renessanssi jätti pitkäaikaisen perinnön pohjoisen Euroopan kulttuuriin. Sen vaikutukset näkyvät edelleen taiteessa, kirjallisuudessa, tieteessä ja uskonnollisissa liikkeissä. Pohjoinen renessanssi oli keskeinen tekijä Euroopan historian kehityksessä, edistäen kulttuurista monimuotoisuutta ja tiedon leviämistä.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Northern Renaissance Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.1.2024. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Northern European Renaissance Overview The Art Story. Viitattu 30.1.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]