Gerhardus Mercator

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gerhardus Mercator
Gerard de Kremer
Gerardus Mercator.jpg
Syntynyt 5. maaliskuuta 1512
Rupelmonde, Flandria
Kuollut 2. joulukuuta 1594 (82 vuotta)
Duisburg
Asuinpaikka Rupelmonde, 's-Hertogenbosch, Louvain, Duisburg
Tutkimusala maantiede, kartografia
Tutkinnot Leuvenin vanha yliopisto
Tunnetuimmat työt kartasto Theatrum Orbis Terrarum,
Mercatorin projektio

Gerhardus Mercator eli Gerard de Cremere eli Gerhard Kremer (s. 5. maaliskuuta 1512 Flanderi Alankomaat – k. 2. joulukuuta 1594 Duisburg) oli flaamilainen kartografi.[1]

Mercator tunnetaan parhaiten vuonna 1569 laatimastaan maailmankartasta. Se perustui hänen keksimäänsä projektioon, Mercatorin projektioon, jossa ne maanpinnan viivat (loksodromit), jotka kaikkialla muodostavat yhtä suuren kulman pääilmansuuntiin nähden, näkyvät suorina viivoina. Omana aikanaan hän oli maailman kuuluisin maantieteilijä, mutta hän oli myös teologi, filosofi, historioitsija, matemaatikko ja magnetismin tutkija sekä harjaantunut kaivertaja ja kalligrafi sekä karttapallojen ja tieteellisten instrumenttien tekijä. Hän kirjoitti vain harvoja kirjoja, mutta suuri osa hänen tietämyksestään käy ilmi hänen laatimiensa seinäkarttojen kartta­selitysistä ja hänen kartastonsa esipuheesta ja muista siinä olevista tekstisivuista. Hän myös ensimmäisenä käytti kartastosta termiä atlas.

Elämä ja työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mercatorin maailmankartta vuodelta 1569

Mercator syntyi Rupelmonden kaupungissa nykyisessä Belgiassa, ja hänen alkuperäinen nimensä oli Gerard de Kremer tai De Cremer.[2] Pian syntymänsä jälkeen perhe muutti Gangeltiin[2] Jülichin herttuakuntaan.[2] Hänen ottamansa nimi Mercator on latinankielinen käännös hänen alkuperäisestä sukunimestään, joka merkitsee kauppiasta.[2] Hän kävi koulua 's-Hertogenboschissa, jossa hänen opettajanaan oli tunnettu humanisti Macropedius, ja vuodesta 1530 lähtien hän opiskeli Louvainin yliopistossa.[3] Sekä 's-Hertogenbosch että Louvain sijaitsevat silloisessa Brabantin herttuakunnassa nykyisessä Belgiassa. Vaikka Mercator tunnetaan parhaiten kartografina, hän sai pääosan tuloistaan matemaattisten instrumenttien valmistajana.[2] Louvainissa hän laati vuosina Gemma Frisiuksen ja Gaspar Van Der Heydenin (Gaspar Myrican) kanssa vuosina 1535-1536 karttapallon, joskaan Mercator ei toiminut projektissa ensisijaisesti kartografina vaan lähinnä erityisen taitavana messsinkilaattojen kaivertajana.[2] Itsenäisenä kartantekijänä Mercator toimi ensimmäisen kerran vasta vuonna 1537 laatiessaan Palestiinan kartan, jota jo vuonna 1538 seurasi ensimmänen hänen laatimansa maailmankartta[4] sekä vuonna 1540 Flanderin kreivikunnan kartta.[3] Samoihin aikoihin hän opetteli kursiivia muistuttavan itaalisen kirjoitustyylin, koska se oli sopivin karttojen kuparikaiverruksiin sopivin kirjoitustyyli. Hän myös kirjoitti ensimmäisen Pohjois-Euroopassa julkaistun itaalisen kirjoitustyylin oppikirjan.

Vuonna 1544 Mercatoria syytettiin kerettiläisyydestä, koska hän oli osoittanut myötätuntoa protestanttiselle uskolle ja hänen usein tekemänsä matkat herättivät epäilyksiä.[2] Mercatorin lisäksi 40 muutakin henkilöä syytettiin luterilaisista harhaopeista ja rangaistiin ankarasti: kaksi miestä poltettiin roviolla, kolmas mestattiin ja kaksi naista haudattiin elävältä. Mercator itse joutui seitsemäksi kuukaudeksi vankilaan, ennen kuin syytteet peruutettiin, mahdollisesti koska yliopiston virkailijat puuttuivat asiaan.[5]

Mercatorin karttapallo vuodelta 1541. Se on nykyisin Palazo Ducalen museon kokoelmissa Urbaniassa, Italiassa, ja on yksi Mercatorin 22 säilyneestä karttapallosta.[6]
Mercatorin Euroopan kartta
Mercatorin pojan, Rumold Mercatorin maailmankartta. Tässä maailma on jaettu kahteen pallonpuoliskoon, jotka on kuvattu stereografisella projektiolla.

Vuonna 1552 Mercator muutti Duisburgiin, joka oli yksi Kleven herttuakunnan suurimmista kaupungeista, ja perusti sinne kartan­piirustus­laitoksen[3], jossa hän vuonna 1554 sai valmiiksi kuusiosaisen Euroopan kartan. Hän toimi myös kaupungin tullitarkastajana. Ei ole selvää, miksi hän muutti juuri Duisburgiin. Mahdollisesti hän poistui Flandriasta uskonnollisista syistä tai koska hänelle oli kerrottu suunnitelmista perustaa Duisburgiin yliopisto. Hän opetti matematiikkaa Duisburgin akateemisessa kollegiossa. Vuonna 1564, sen jälkeen kun hän oli laatinut useita karttoja, hänet nimitettiin Wilhelmin Jülich-Kleve-Bergin herttuan hovin kosmografiksi. Vuonna 1569 hän kehitti merikarttoja varten uuden, hänen mukaansa nimetyn karttaprojektion,[7] ja julkaisi tämän projektion mukaisen maailmankartan Nova et aueta orbis terræ descriptio ad usum navigantium emendate aecomodata, jota on myös sanottu ensimmäiseksi varsinaiseksi merikortiksi.[3] Tässä projektiossa pituuspiirit ovat pystysuoria ja tasavälisiä, ja leveyspiirit on sijoitettu sellaisille etäisyyksille päiväntasaajasta, että purjehdus­reitit, jotka muodostavat kaikkialla yhtä suuren kulman pääilmansuuntiin nähden, eli loksodromit, näkyvät suorina viivoina.

Mercator otti käyttöön karttakokoelmaa tarkoittavan sanan atlas ja antoi vuonna 1570 maanmiehelleen Abraham Orteliukselle tehtäväksi laatia ensimmäinen nykyaikainen maailmankartasto, Theatrum Orbis Terrarum. Hän laati itsekin oman moniosasisen atlaksensa, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1578 ja sisälsi korjattuja versioita Ptolemaioksen kartoista; tosin niissä oli joukko uusiakin virheitä. Samaan sarjaan kuuluneet Belgian, Ranskan ja Saksan kartat ilmestyivät vuonna 1585, Balkanin ja Kreikan kartat 1588; lisää karttoja julkaisi Mercatorin poika Rumold Mercator isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1595.

Mervator oppi karttapallojen tekemisen Gemma Frisiukselta, ja hänestä tuli aikansa johtava karttapallojen tekijä. Hänen tekemiään karttapalloja on säilynyt 22 paria, joista kuhunkin kuuluu sekä maapalloa että taivaanpalloa esittävä pallo.

Muutettuaan Duisburgiin Mercator ei enää sieltä poistunut, ja hän kuoli siellä kunnioitettuna ja vauraana kansalaisena.

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mercator haudattiin Duisburgiin Vapahtajan kirkkoon (Salvatorkirhce). [8] Hänen töitään on näytteillä kaupungissa olevassa Mercator-aarrekammiossa[9] sekä myös Mercator-museossa Sint-Niklaasissa Belgiassa.[10]

Kuuluisa belgialainen purjelaiva Mercator sai nimensä Gerhardus Mercatorin mukaan hänen merenkulun alalla tekemisensä parannusten kunniaksi. Laiva rakennettiin vuonna 1932 ja on nykyisin ankkuroitu Oostenden satamaan, jossa se toimii museona.

Vuonna 2012 Mercatorin syntymästä tuli kuluneeksi 500 vuotta. Juhlia hänen muistokseen vietettiin 4. maaliskuuta 2012 hänen syntymäkaupungissaan Rupelmondessa.

Mercatorin kirjoittamat teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gerhardus Mercator: Literarum latinarum, quas italicas,cursorias que vocant, scribendarum ratio (Kuinka latinalaiset kirjaimet kirjoitetaan muodossa, jota sanotaan itaaliseksi eli kursiiviksi). Antwerpen: {{{Julkaisija}}}, 1540. Teoksen verkkoversio.
  • Gerhardus Mercator: Declaratio insigniorum utilitatum quae sunt in globo terrestri : coelesti, et annulo astronomico ad invictissimum romanum imperatorem Carolum. Duisburg: {{{Julkaisija}}}, 1554. Teoksen verkkoversio.

Mercatorin laatimia karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1538 Maailmankartta. Julkaissut verkossa American Geographical Society Library
  • 1564 Seinäkartta: Brittein saaret. Julkaissut verkossa British Library
    • Aikanaan huomattava uusi Brittein saarten kartta kooltaan noin 3 × 4 jalkaa (0,9 m × 1,2 m). Mercator kaiversi sen itse kahdeksalle kupari­laatalle. Mittakaava suunnilleen 1:88700 eli yksi tuuma kartalla vastaa suunnilleen 14 mailia maastossa. Luonnoksen, jonka pohjalta Mercator kehitti tämän kartan, oli mahdollisesti laatinut joko Laurence Novell, John Rudd tai John Elder.
  • 1570 Euroopan kartasto. Julkaissut verkossa British Library
    • Koottu 1570-luvun alussa tarkoituksena helpottaa Kleven kruunun­prinssin suuren Euroopan-kiertomatkan suunnittelua. Laadittiin yhdistämällä osia Mercatorin laatimista Brittein saarten, Euroopan ja maailman kartoista ja kokoamalla ne kartastoksi.
  • 1595 Atlas Sive Cosmographicae Meditationes de Fabrica Mundi et Fabricati Figura
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Gerardus Mercator

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gerhardus Mercator Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.12.2014.
  2. a b c d e f g Gerardus Mercator MacTutor.
  3. a b c d ”Mercator”, Tietosanakirja, 6. osa (Mandoliini–Oulunsalo), s. 295–296. Otava. Teoksen verkkoversio.
  4. Mercatorin maailmankartta vuodelta 1538 Viitattu 25.2.2016.
  5. Gerardus Mercator Britannica Online Encyclopedia. Viitattu 25.2.2016.
  6. Mercator globes in the Ducal Palace museum in Urbania (italiaksi)
  7. ”Historical Outline”, The Mercator Projections - The Normal and Transverse Mercator Projections on the Sphere and the Ellipsoid with full derivation of all the formulae, s. 15–16. Edinburgh: Peter Osborne, 2013. Teoksen verkkoversio.
  8. Ein Grabdenkmal des frühen 17. Jahrhunderts Viitattu 25.2.2016. ((saksaksi))
  9. Museums, Duisburg Viitattu 25.2.2016.
  10. Mercatormuseum Musea Sint-Niklaas. Viitattu 25.2.2016.
  11. a b Gerardus Mercator: Atlas Sive Cosmographicae Meditationes de Fabrica Mundi et Fabricati Figura Octavo. Viitattu 25.2.2016.
  12. Atlas Sive Cosmographicae Viitattu 25.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nicholas Crane: Mercator: the man who mapped the planet. Lontoo: Phoenix, 2003. ISBN 0-7538-1692-X.
  • A. S. Osley: Mercator: A Monograph on the Lettering of Maps, etc. in the 16th Century Netherlands, with a facsimile and translation of his treatise on the italic hand and a translation of Ghim's Vita Mercatoris. Lontoo: Faber, 1969.
  • Peter Osborne: The Mercator Projections - The Normal and Transverse Mercator Projections on the Sphere and the Ellipsoid with full derivation of all the formulae. Edinburgh: {{{Julkaisija}}}, 2013. Teoksen verkkoversio. </ref>
  • Roger Calcoen ym.: Le cartographe Gerard Mercator 1512—1694. Bryssel: Credit Communal, 1994. ISBN 2-87193-202-6.


Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gerhardus Mercator.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.